Mitä hyötyä on ravintoaineiden saantilähteiden tarkastelusta?

Päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio –raporttimme uusin luku ”Ravintoaineiden saantilähteet” on nyt julkaistu ja luettavissa nettisivullamme. Mutta mitä hyötyä saantilähteiden tarkastelusta on?

Ruokavalion laadun tarkastelun tueksi

Ravitsemussuosituksissa on suositukset eri ravintoaineiden saanneille. Suositukseen, kuten esimerkiksi riittävään hiilihydraattien saantiin, voi kuitenkin päästä monella tavalla. Toinen voi saada hiilihydraattinsa pääasiassa täysjyväleivistä ja hedelmistä, toinen taas leipomotuotteista ja makeisista. Esimerkki on tietysti kärjistävä, mutta havainnollistaa, että pelkkä ravintoaineen riittävä saanti ei kerro tarpeeksi ruokavalion terveellisyydestä, vaan tiettyjen ravintoaineiden kohdalla vasta niiden lähteiden tarkastelu antaa paremman kuvan ruokavalion laadusta.

Ravitsemuspolitiikan tueksi

Toisten ravintoaineiden, kuten suolan, kohdalla saantilähteillä ei ole ruokavalion terveellisyyden kannalta niin suurta merkitystä, sillä liika natriumin saanti on haitallista lähteestä riippumatta. Tässä tapauksessa saantilähteiden tarkastelu hyödyttää kuitenkin esimerkiksi terveyttä edistävien yhteiskunnallisten toimien suunnittelua. Suomessa sekä lapset että aikuiset saavat keskimäärin liikaa suolaa ruokavaliostaan. DAGIS-aineistossa lasten merkittävin suolan lähde oli vilja- ja leivontatuotteet (32 %). Voisiko päiväkodissa puuron keittää ilman suolaa? Entä voisivatko leipomot laajentaa vähäsuolaisten leipien valikoimaa? Makuaistimme tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan aika nopeasti.

Julkisen keskustelun tueksi

Ajankohtaisen tutkimustiedon tuottaminen ja sen tuominen julkiseen keskusteluun on myös tärkeää. Esimerkiksi päiväkotiruoka puhututtaa julkisuudessa, mutta keskustelu siitä ei aina tukeudu tutkittuun tietoon. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat viime vuosina tunteita herättäneet keskustelut lisätyn sokerin saannista tai kasvisruoan tarjoamisesta päiväkodissa. Mutta mistä lähteistä lisättyä sokeria tulikaan? Ja saadaanko sitä enemmän päiväkoti- vai kotiruoasta? Entä ovatko liharuoat lasten ruokavalion merkittävin raudan ja proteiinin lähde? Tulokset voivat yllättää, ja onkin hyvä muistaa, että suurimmat saantilähteet eivät aina ole itsestäänselvästi niitä ruokia, joissa on eniten kyseistä ravintoainetta, vaan myös ruoan käyttömäärät vaikuttavat tulokseen.

Essi Skaffari

Lasten ravintodatasta innostunut tohtorikoulutettava, Helsigin yliopisto

Kuvat: Mirja Koivisto/Tarinakuva