Elintavat, stressi, DAGIS-hanke

Vertaisarvioidut julkaisut/Peer-reviewed publications

Vuosi 2019

Ray, C., Kaukonen, R., Lehto, E., Vepsäläinen, H., Sajaniemi, N., Erkkola, M., Roos, E. Development of the DAGIS intervention study: a preschool-based family-involving study promoting preschoolers’ energy balance-related behaviours and self-regulation skills.  BMC Public Health (2019) 19:1670. https://doi.org/10.1186/s12889-019-7864-0

Tiivistelmä: DAGIS-intervention kehittämisessä noudatettiin Intervention Mapping (IM) -viitekehystä. Tässä artikkelissa esitetään, miten DAGIS-interventioprojekti hyödynsi IM-kehyksen kuutta vaihetta. Ensimmäinen vaihe IM-kehyksessä sisältää tarvekartoituksen. DAGIS-hankkeessa tarvekartoitus osoitti, missä lasten energiatasapainoa säätelevissä elintavoissa esiintyi eroja sosioekonomisen taustan mukaan. Tarvekartoitusvaiheessa tutkittiin myös, mitkä olivat tärkeimmät lasten elintapoja säätelevät tekijät. Tämän jälkeen muodostettiin looginen muutosmalli, joka toimi pohjana interventio-ohjelman suunnittelussa. Artikkelissa kuvataan, miten IM-kehyksen kolmatta ja neljättä vaihetta hyödynnettiin, kun pilottien avulla testattiin tulevaa ohjelmaa, tutkimuksen rekrytointia ja intervention arviointiin käytettäviä mittareita. Lopuksi artikkelissa tarkastellaan arviointisuunnitelman kehittämistä IM-ohjeiden mukaisesti. DAGIS-interventiohankkeen suunnittelu eteni systemaattisesti, joskin suunnittelu vei paljon aikaa ja resursseja. Yhteenvetona todettakoon, että IM-viitekehys on käytännöllinen työkalu, kun päämääränä on suunnitella tieteelliseen tutkimukseen perustuva interventiotutkimus.

Leppänen, M., Ray, C., Wennman, H., Alexandrou, C., Sääksjärvi, K., Koivusilta, L., Erkkola, M., & Roos, E. Compliance with the 24-h movement guidelines and the relationship with anthropometry in Finnish preschoolers: the DAGIS study. BMC Public Health. 2019 Dec 3;19(1):1618. https://doi.org/10.1186/s12889-019-7967-7

Tiivistelmä:Tutkimus selvitti, kuinka moni lapsista täyttää samanaikaisesti sekä liikunta-, uni- että ruutuaikasuositukset, sekä onko suositusten täyttyminen yhteydessä painoindeksiin tai vyötärönympärykseen. Tutkimuksessa käytettiin DAGIS-aineistoa, jossa oli mukana 778 lasta Uudeltamaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Lapset olivat 3–6-vuotiaita.Lasten liikuntaa mitattiin vyötäröllä olevalla liikemittarilla viikon ajan vuorokauden ympäri, minkä lisäksi vanhemmat raportoivat lasten päivittäisen ruutuajan sekä nukkumaanmeno- ja heräämisajat. Lasten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin. Tutkimuksessa sovellettiin Maailman terveysjärjestö WHO:n tuoreita suosituksia, jonka mukaan alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla päivittäin: 1) liikuntaa vähintään 3 tuntia, josta vähintään 1 tunti kohtuukuormitteisesti, 2) ruutuaikaa enintään 1 tunti ja 3) unta 10–13 tuntia. Alle kouluikäisistä suomalaislapsista 24 % täytti samanaikaisesti sekä liikunta-, ruutuaika- että unisuositukset. Kun suosituksia tarkasteltiin erikseen, liikuntasuosituksen täytti 85 prosenttia, ruutuaikasuosituksen 36 prosenttia ja unisuosituksen 76 prosenttia lapsista. Lisäksi todettiin, että liikunta- ja unisuositusten täyttyminen, yhdessä tai erikseen, olivat yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen.

Vuosi 2018

Lehto, E. ,Ray,C.,Vepsäläinen,H.,Korkalo,L.,Lehto,R.,Kaukonen,R., Suhonen,E., Nislin,M., Nissinen,K.,Skaffari,E., Koivusilta,L., Sajaniemi,N., Erkkola, M. & Roos,E. Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) Study—Differences in Children’s Energy Balance-Related Behaviors (EBRBs) and in Long-Term Stress by Parental Educational Level.International Journal of Environmental Research and Public Health. 2018. 15(10), 2313; https://doi.org/10.3390/ijerph15102313.   Taulukko 1. korjattu versio

Tiivistelmä:  Tässä artikkelissa esitetään DAGIS-kartoituksen kulku ja sosioekonomiset erot lasten elintavoissa ja pitkäkestoisessa stressissä. DAGIS-kartoitus toteutettiin vuosina 2015 -2016. Kartoitukseen osallistui 66 päiväkotia kahdeksasta kunnasta. Yhteensä 864 lasta iältään 3 – 6-vuotta osallistui mittauksiin. Lasten elintapoja mitattiin liikemittarilla, ruokapäiväkirjalla, ruokafrekvenssikyselyllä ja paikallaanoloa mittaavalla päiväkirjalla. Lapsilta otettiin hiusnäytteet kortisolipitoisuuden arvioimiseksi. Tässä artikkelissa vanhempien koulutustausta luokiteltiin kolmeen luokkaan. Artikkelin tulosten mukaan matalan koulutustaustan vanhempien lapset viettivät enemmän aikaa ruutujen edessä, käyttivät useammin sokeripitoisia juomia ja söivät harvemmin kasviksia, hedelmiä ja marjoja.  Keskimmäisen koulutustaustan vanhempien lapset käyttivät enemmän sokeripitoisia päivittäiselintarvikkeita (esimerkiksi jugurtti). Tuloksia on käytetty hyödyksi kehitettäessä DAGIS-interventiota.

Määttä,S., Vepsäläinen,H., Lehto, R., Roos, E., Erkkola,M. & Ray, C. Reproducibility of Preschool Personnel and Guardian Reports on Energy Balance-Related Behaviors and Their Correlates in Finnish Preschool Children. Children 2018, 5(11), doi.org/10.3390/children5110144

Tiivistelmä: Osana DAGIS-tutkimushanketta toteutettiin  erillinen osatutkimus, jossa testattiiin DAGIS-interventiossa käytettyjen lomakkeiden toistettavuutta (test-retest reproducilibility). Osatutkimukseen osallistuneet vanhemmat täyttivät huoltajien lomakkeen, ruokafrekvenssikyselyn ja ruutupäiväkirjan kahteen kertaan keväällä 2018. Päiväkodin henkilökunta täytti puolestaan henkilökunnan lomakkeen kahteen kertaan samoilla mittausviikoilla. Mittausviikkojen väliä oli viisi viikkoa. Tulosten mukaan huoltajan lomakkeen toistettavuus oli pääsääntöisesti kohtuullisen hyvä. Henkilökunnan lomakkeen ja ruutupäiväkirjan toistettavuudet olivat pääsääntöisesti hyviä. Ruokafrekvenssikyselyn toistettavuus oli kohtuullinen. Johtopäätöksenä toteamme, että kaikki lomakkeet ovat hyväksyttäviä käyttää tulevissa tutkimuksissa.

 

Näiden lisäksi DAGIS-hankkeessa on julkaistu lukuisia Pro gradu -tutkielmia ja opinnäytetöitä. Tarkempi listaus töistä on nähtävillä täällä.