Koulun ja vanhempien pitäisi oppia rentoutumaan

Tervehdys Hongkongista! Olen työskennellyt reilun vuoden verran The Education University of Hong Kongissa. Sain tilaisuuden haastatella työkaveriani apulaisprofessori Amanda Wongia iltapäiväteen yhteydessä meitä molempia kiinnostavasta aiheesta –lasten kokemasta stressistä. Toden totta, aihe kiinnostaa maailmanlaajuisesti ja Hongkongissa stressiä käsittelevät lehtiartikkelit ovat arkipäivää. Stressistä on tullut koko yhteiskuntaa läpileikkaava aihe, ja se liittyy niin lasten arkipaivään kuin … Jatka artikkeliin Koulun ja vanhempien pitäisi oppia rentoutumaan

DAGIS-hankkeen ”mustaa laatikkoa” avaamassa

        Terveyden edistämisen tutkimushankkeissa arvioinnin ensisijaisena kiinnostuksen kohteena on usein tutkimuksen vaikuttavuus, eli onko tutkimus tuottanut haluttuja tuloksia. DAGIS-hankkeen tavoitteet ovat koskeneet lasten elintapojen eli terveellisen ravitsemuksen, kohtuullisen ruutuajan ja säännöllisen liikkumisen edistämistä. Hanke osallisti päiväkodin henkilökunnan, vanhemmat ja lapset mukaan toteuttamaan monipuolista toimintaa, joka on sisältänyt niin säännöllisiä rauhoittumishetkiä kuin hassuja … Jatka artikkeliin DAGIS-hankkeen ”mustaa laatikkoa” avaamassa

Makuretkellä Tiikeri Tähtisilmän kanssa

Tutkiminen, kokeileminen, leikkiminen ja aistien käyttö ovat lapsille ominaisia tapoja toimia ja oppia. Ruokamaailmaan tuotuina ne vaalivat ruokailoa ja herättävät uteliaisuuden ruokaa kohtaan. Ne ovat myös Sapere-ruokakasvatusmenetelmän keskeiset kulmakivet. Dagis-ohjelmassa päiväkoteja kannustettiin toteuttamaan ruokakasvatusta Sapere-menetelmän keskeisiä periaatteita noudattaen. Lisäksi DAGIS-ohjelmaa varten kehiteltiin satuhahmo, Tiikeri Tähtisilmä, jonka kanssa lapset taittoivat matkaa uusien makujen maailmaan. Tähtisilmä on … Jatka artikkeliin Makuretkellä Tiikeri Tähtisilmän kanssa

Pelillistä ruokakasvatusta

Monen vuoden ponnistelujen jälkeen DAGIS-projektin kenttävaihe on – ainakin toistaiseksi – ohi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hanke olisi ohi. Tällä hetkellä tutkijat tarkistavat ja analysoivat dataa, jota on valtavat määrät sekä poikkileikkaus- että interventiovaiheesta. Lisäksi DAGIS on jo ehtinyt poikia ainakin yhden spin-offin: Myyräpelin, jonka tavoitteena on opettaa päiväkoti-ikäisille lapsille itsesäätelyn taitoja sekä … Jatka artikkeliin Pelillistä ruokakasvatusta

Mitä haluamme DAGIS-hankkeesta säilyttää?

”Se ihana hiljasuus, ku laskeutu” ”Niin, siin oli jotain lumoavaa” Tämä toteamus oli yleinen DAGIS-hankkeen sisältöihin liittyvä palaute varhaiskasvatushenkilöstöltä DAGIS-päiväkodeissa. Mistä oikein on kyse? DAGIS-ohjelmassa toteutettiin rauhoittumisharjoituksia lapsiryhmissä säännöllisesti kolme kertaa päivässä. Rauhoittumishetkillä lapset harjoittelivat mielenhallintataitoja kiinnittämällä huomiota hengittämiseen ja keskittyneeseen aistimiseen ja liikkumiseen. Rauhoittumishetkien aluksi ja lopuksi soitettiin pitkään soivaa kelloa, jonka sointia kuunneltiin … Jatka artikkeliin Mitä haluamme DAGIS-hankkeesta säilyttää?

Mitattua ja koettua – liikkumisen mittaamisen monet valinnat

Saamme aika ajoin kysymyksiä, että mihin meidän DAGIS-tutkimuksen liikkumistulokset pohjautuvat. Kysyjät saattavat ihmetellä, miksi minuutit tuntuvat niin vähäisiltä tai mitä mittarin tulokset oikeasti kertovat. Näinpä ajattelin avata tässä kirjoituksessa hieman taustoja tekemillemme valinnoille. Liikkumisen mittaaminen ei ole yksinkertaista (kuten ei muunkaan käyttäytymisen). Tutkijoina haluamme mahdollisimman luotettavaa ja ajantasaista tietoa liikkumisesta, mutta sen saamisessa on oma … Jatka artikkeliin Mitattua ja koettua – liikkumisen mittaamisen monet valinnat

Vipinää varhaiskasvattajien kintuissa

DAGIS-hankkeessa päästiin syksyllä 2017 mittaamaan lasten liikkumisen lisäksi myös varhaiskasvattajien aktiivisuutta, kun halukkaat päiväkodin työntekijät saivat kokeilla liikemittaria työviikon ajan. Kokeiluun lähti mukaan lähemmäs 80 varhaiskasvattajaa, joista suurin osa oli joko lastentarhanopettajia tai lastenhoitajia.  DAGIS-tutkimuksen mukaan lapset viettävät hieman yli puolet päiväkotiajastaan liikkuen vähintään kevyesti, mutta mitä tulokset kertoivat kasvattajien aktiivisuudesta? Istumatyöläisille työaikainen passiivisuus on … Jatka artikkeliin Vipinää varhaiskasvattajien kintuissa

Yhdessä pihalle!

Olympialaisten innoittamana on ollut ihanaa nähdä pikku-kristoja ja –iivoja yhdessä vanhempiensa kanssa hiihtoladuilla menneen talven aikana. Perheen yhdessä liikkumista tutkittiin myös vasta ilmestyneessä DAGIS-artikkelissa. Tämän artikkelin yksi keskeinen tulos oli, että lapsilla oli vähemmän paikallaanoloa mitä useammin vanhempi oli yhdessä lapsen kanssa pihalla tai metsässä. Muut artikkelin keskeisimmät tulokset ovat luettavissa täältä. Tässä blogitekstissä pohdiskelen … Jatka artikkeliin Yhdessä pihalle!

Hellän rajoittavaa ruokasisustusta

Dagis-tutkimuksen alkuvaiheessa vuosien 2015 ja 2016 aikana selvitettiin kodin ruokasisustusta ja sen yhteyttä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavaliotyyleihin. Tutkimuksen päätulos oli, että niillä lapsilla, joiden kotona oli usein epäterveellisiä ruokia, oli epäterveellisempi ruokavaliotyyli verrattuna lapsiin, joiden kodeissa epäterveellisiä ruokia oli harvemmin. Kodin ruokasisustuksen yhteyttä ruoankäyttöön on tutkittu ennenkin. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan yleensä otettu huomioon sitä, … Jatka artikkeliin Hellän rajoittavaa ruokasisustusta

Mielen maltti, käyttäytymisen säätely ja terveelliset elintavat – miten ne liittyvät toisiinsa?

DAGIS-projektin tavoitteena on vahvistaa lasten itsesäätelytaitoja, kannustaa perheitä terveellisiin ruokailutottumuksiin ja innostaa heitä liikkumaan aiempaa enemmän. Mutta mitä itsesäätelytaidoilla tarkoitetaan ja miten ne liittyvät elintapoihin? Itsesäätelytaidot tarkoittavat kykyä käsitellä erilaisia tunteita ja stressaavia tilanteita niin, että niistä huolimatta pystymme hallitsemaan käyttäytymistämme ja toimimaan mielekkäällä ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Ne tarkoittavat taitoa vastustaa hetkellistä houkutusta, kutkuttavaa … Jatka artikkeliin Mielen maltti, käyttäytymisen säätely ja terveelliset elintavat – miten ne liittyvät toisiinsa?