Monivuotisessa DAGIS- hankkeessa on tutkittu varhaiskasvatusikäisten lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia (elintapoja, stressiä ja oppimista). Keskeisenä tavoitteena on ollut päiväkoti-ikäisten lasten liikkumiseen, digitaalisessa ympäristössä vietettyyn aikaan, ravitsemukseen ja stressinsäätelyyn liittyvän ymmärryksen lisääminen. Tutkimus on jatkunut seurannalla lasten ollessa alakoulun kolmannella, neljännellä, viidennellä ja kuudennella luokalla.  Seurannan tarkoituksena on selvittää, millä tavalla lapseen ja ympäristöön kytkeytyvät tekijät ovat suunnanneet lasten hyvinvointia ja oppimista. Oppimisen, stressin ja palautumisen osatutkimuksessa yksi keskeinen kiinnostuksen kohde on digitaalisessa ympäristössä vietetty aika. Oppimiseen liittyvä osatutkimus nivoutuu saumattomalla tavalla kansallisen aivoterveysohjelman toteuttamiseen ja äskettäin perustetun digirauhayhdistyksen toimintaan.

 Aivot säätelevät koko kehon toimintaa. Ne vastaavat käyttäytymisestä, tunteista, tiedonkäsittelystä sekä tämän kaiken säätelystä (toiminnanohjaustoiminnot). Ympäristö opettaa aivoja jatkuvasti, ja oppimisen periaatteet ovat pysyneet muuttumattomina vuosituhansista toiseen. Digitaalinen ympäristö muokkaa aivan varmasti aivoja, ja digiajan lisääntyessä aivot muovautuvat hyvinvointia ja tietoista oppimista vaarantavasti. Haittavaikutukset liittyvät aivojen kuormittumiseen ja heikentyneeseen aivoterveyteen, jonka ytimessä ovat sympaattisen hermoston jatkuva kiihtymystila ja puutteellinen palautuminen, toisin sanoen haitallinen ja jatkuva stressitila.

Aivoterveydestä huolehtiminen on välttämätöntä suotuisalle kehitykselle ja oppimiselle. Aivoterveyden peruspilareita ovat riittävä ja palauttava uni, terveellinen ravitsemus, liikunta ja sosiaalinen tuki, joita kaikkia on arvioitu DAGIS-tutkimuksessa. Ympäristön aivoterveellisyys on myös ensiarvoisen tärkeää, ja aivoergonomiaan olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Aivoergonomialla tarkoitetaan ympäristön kuormittavuuden vähentämistä. Kuormittavuutta aiheuttavat vaatimusten ja taitojen epätasapaino, liian suuri informaation määrä ja kielteinen ilmapiiri. Aivoergonomiasta huolehtiminen tukee ihmisen täyden potentiaalin saavuttamista ja mielen hyvinvointia samalla kun se suojaa haitalliselta stressiltä.

Tulevassa DAGIS-osatutkimuksessa halutaan selvittää, miten digitaalisessa ympäristössä vietetty aika kuormittaa aivoja ja lisää stressijärjestelmän epätasapainoa, jota on arvioitu FirstBeat-mittareilla. Epätasapainon oletetaan näkyvän oppimistulosten (lukeminen, matematiikka) heikentymisenä. Stressijärjestelmän perustoiminnassa on suurta vaihtelua yksilöiden välillä, ja vaihtelu liittyy osittain synnynnäisiin käyttäytymispiirteisiin (temperamenttiin). Ympäristöllä on kuitenkin merkittävä vaikutus stressijärjestelmän muovautumiselle ja aivovaikutukselle. Käyttäytymispiirteitä on arvoitu DAGIS-tutkimuksessa sekä päiväkoti- että kouluiässä.

Alustavien tulosten mukaan lasten oppimisessa, digitaalisessa ympäristössä vietetyssä ajassa ja stressijärjestelmän toiminnassa on paljon vaihtelua. Odotamme malttamattomina kohta alkavien analyysien tuloksia, jotka tulevat varmasti hyödyttämään sekä lapsia, vanhempia että opettajia.

Teksti: Nina Sajaniemi

Kuva: Folkhälsan