Ruokailusuositukset varhaiskasvatuksessa – eri maiden erilaiset näkökulmat

Suomessa julkaistiin ensi kerran ruokailusuositukset varhaiskasvatukseen vuonna 2018. Sitä ennen päiväkodin ruokailua oli käsitelty osana lasten ravitsemussuosituksia. Uudet ruokailusuositukset keskittyvät paljon lasten ruokakasvatukseen eli kaikkeen ruokaan liittyvään toimintaan ja mm. ruokailun järjestämistapaan, vaikka ravitsemussuositukset perinteisesti sisältävät suosituksia vain tarjottavasta ruuasta ja ravintoaineiden saannista. Varhaiskasvattajia kehotetaan toimimaan esimerkkinä lapsille ja syömään heidän kanssaan. Samoin ruoan käyttämistä … Jatka artikkeliin Ruokailusuositukset varhaiskasvatuksessa – eri maiden erilaiset näkökulmat

Dagis-aiheinen kirja varhaiskasvattajille: Näin tuet lapsen itsesäätelyä – hyvinvoinnin pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Syksyllä 2017 Dagis-tutkimuksen interventiovaiheessa kahden tutkimuskunnan varhaiskasvattajia koulutettiin Dagis-ohjelman toteuttamiseen päiväkodeissa. Ohjelmalla tavoiteltiin lasten itsesäätelytaitojen vahvistamista sekä terveellisten elintapojen edistämistä päiväkodeissa ja kotona, ja se perustuu osittain kansainväliseen MindUp-opetusohjelmaan. Koulutusten aiheena olivat lasten itsesäätelytaidot, ruoka, liikkuminen ja median käyttö sekä näiden kytkeytyminen toisiinsa. Koulutusten palautteena saimme osallistujilta kehotuksen koota aiheet kirjaksi – kokonaisuus puhutteli ja … Jatka artikkeliin Dagis-aiheinen kirja varhaiskasvattajille: Näin tuet lapsen itsesäätelyä – hyvinvoinnin pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Mitä on lapsen itsesäätely ja mitä sen kehittyminen edellyttää?

Pienten lasten itsesäätelytaitojen ajankohtaisuutta ovat siivittäneet viime vuosien räjähdysmäisesti lisääntynyt tutkimus, sekä mediassa välittynyt varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön huoli lasten ja nuorten lisääntyneestä levottomuudesta, sekä itsekontrollin ja tunteiden säätelyn heikentymisestä. Mitä on itsesäätely, miten se kehittyy ja minkälaisista osa-alueista se koostuu? Itsesäätely on rakenteeltaan kompleksi ja monitahoinen. Esimerkiksi emotionaalinen itsesäätely voidaan määritellä ihmisen tietoiseksi tai … Jatka artikkeliin Mitä on lapsen itsesäätely ja mitä sen kehittyminen edellyttää?

Miten herättää lasten kiinnostus ruokaa kohtaan?

Mistä ruoka tulee? Mitä se tekee kehollemme ja maailmalle, jossa elämme? Miksi minä syön, kuten syön? Miksi Suomessa syödään jouluisin kinkkua ja laatikoita? Mitä muualla maailmassa syödään ja miksi? Miten ruokaa pitäisi säilyttää ja käsitellä, jotta sitä voi huoletta nauttia? Miten valmistan punajuurta, käytän keräkaalia, kypsytän porsaan lapaa, käsittelen kokonaisen kalan, paistan fileen tai suikaleet, … Jatka artikkeliin Miten herättää lasten kiinnostus ruokaa kohtaan?

Miten vanhempien onnellisuus heijastuu lasten elintavoissa?

Lapsuus on tärkeää aikaa koko elämänkaaren mittaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, sillä elintavat omaksutaan varhain ja ne säilyvät usein nuoruuteen ja jopa aikuisuuteen saakka. Vanhempien rooli lasten elintapojen omaksumisessa korostuu erityisesti varhaislapsuudessa, kun taas kavereiden, koulun ja muun yhteiskunnan vaikutukset lisääntyvät myöhemmin. Vanhempien asenteiden, roolimallin ja omien elintapojen yhteyttä lasten elintapoihin on tutkittu, mutta vanhempien … Jatka artikkeliin Miten vanhempien onnellisuus heijastuu lasten elintavoissa?

Päiväkodin ruokapöydässä tapahtuu

Onko päiväkotiruoka ravitsevaa? Saadaanko siitä tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus tuoreesta päiväkotiruokaa käsittelevästä DAGIS-artikkelista. Tutkimusaineistossamme oli 557 suomalaisissa päiväkodeissa aamupalansa, lounaansa ja välipalansa syövää 3-6-vuotiasta lasta eli melkoinen päiväkotiruokailun asiantuntijajoukko. Päiväkotihenkilöstö ja vanhemmat merkitsivät tarkasti ylös (siitä suurkiitos), mitä DAGIS-tutkimukseen osallistuneet lapset päivän aikana söivät. Päiväkotiruokailu muodostaa tärkeän ja … Jatka artikkeliin Päiväkodin ruokapöydässä tapahtuu

Muistatko laulun ”Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa” ?

Vuoden 1979 lastenlaululla on selvä terveysviesti, jolla voisi ajatella olevan vaikutuksia lasten hammasterveyteen. Samoihin aikoihin oli myös ruotsinkielinen hampaiden harjaamiskampanja, jonka viesti oli ”aldrig hål i en ren tand”. Silloisena esi- ja alakoululaisena viestit jäivät mieleeni. Jäävätkö vastaavat terveysviestit myös muiden ihmisten mieleen? Onko muistamisella vaikutusta käyttäytymiseen pidemmällä ajanjaksolla? Entä kun viestit suunnataan vanhemmille, vanhemmat … Jatka artikkeliin Muistatko laulun ”Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa” ?

Luontovitamiinin puutetta?

Jos luonnon hyvinvointivaikutukset tiivistäisi yhteen sanaan, voisi L-vitamiini eli luontovitamiini olla sopiva kuvaamaan luonnossa liikkumisen lukuisia hyötyjä. Lapsille luonto toimii leikkipaikkana, joka edistää lapsen kognitiivista kehitystä ja taitoja kuten mielikuvitusta, ongelmanratkaisukykyä ja sosiaalisia taitoja. Luontoympäristöt lisäävät lapsen liikkumista, motoristen taitojen kehitystä ja fyysistä terveyttä. Lisäksi luonnossa niin lapsen kuin aikuisenkin mieli pääsee palautumaan ja elpymään, … Jatka artikkeliin Luontovitamiinin puutetta?

Miltä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio näyttää?

Suomalaisen aikuisväestön ravitsemusta seurataan säännöllisesti osana laajaa väestötutkimusta, ja uusimman FinRavinto 2017 -tutkimuksen perusteella tiedetäänkin, miltä aikuisväestön ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti tällä hetkellä näyttää. Vastaavaa seurantaa lasten ravitsemuksesta ei ole, vaikka tällaiselle seurannalle olisi tarvetta. DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaiheen yhtenä tavoitteena oli kerätä ajankohtaista tietoa 3–6-vuotiaiden lasten ruokavaliosta. Aineistomme koostuu 815 lapsen ruokapäiväkirjasta, joita täytettiin sekä kotona … Jatka artikkeliin Miltä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio näyttää?

Käyttäytymisen pyhä kolminaisuus

Liikunnan ja unen terveyshyödyt sekä paikallaanolon terveyshaitat ovat vakiinnuttaneet paikkansa niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin tutkijoiden työpöydilläkin. Usein näitä kolmea aihetta käsitellään kuitenkin toisistaan erillään, vaikka on hyvin todennäköistä, että ne ovat toisiinsa yhteydessä. Esimerkiksi voi ajatella, että kun passiivista television katselua tai tabletilla pelaamista rajoitetaan, on enemmän aikaa harrastaa liikuntaa, jolloin uni maittaa paremmin. Sama ketju … Jatka artikkeliin Käyttäytymisen pyhä kolminaisuus