Ympäristö, joka voi madaltaa verenpainettasi ja sykettäsi sekä lievittää stressiäsi. Ympäristö, joka voi tukea myös lapsesi hyvinvointia ja kehitystä. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Tai ainakin vaikeasti saavutettavalta? Ei suinkaan, sillä kyseessä on luonto. Luonto on Suomessa meitä lähellä. Muun muassa metsä on saavutettavissa keskimäärin 700 metrin päässä kotiovelta. Puolella suomalaisista vain 200 metrin päässä.

Luonnossa käymisen terveyshyödyistä on paljon tutkimustietoa, mutta vanhemman ja lapsen yhdessä luonnossa liikkumisen hyötyjä on tutkittu vähemmän. Kuluneen vuoden aikana olemme tutkineet aihetta Naturkraft (Luonnosta voimaa) -tutkimushankkeessa. Juuri julkaistut tutkimustulokset tuovat esille vanhemman ja alle kouluikäisen lapsen yhdessä luonnossa liikkumisen olevan yhteydessä vanhemman parempaan psyykkiseen hyvinvointiin. Vanhemmat, jotka kokivat psyykkisen hyvinvointinsa huonoksi, kokivat enemmän esteitä luonnossa liikkumiselle. Tämä oli puolestaan yhteydessä vähäisempään yhdessä luonnossa liikkumiseen.

Mitä nämä esteet sitten olivat? Yleisin este perheen yhdessä luonnossa liikkumiselle oli ajanpuute. Tämä onkin yleinen este myös muutoinkin liikkumiselle. Toiseksi yleisimpänä esteenä koettiin lapsen kanssa lähtemisen vaikeus. Hyvin ymmärrettävästi erityisesti niille vanhemmille, jotka kokevat psyykkisen hyvinvointinsa huonommaksi, voi lähteminen ja aikaansaaminen olla haastavaa. Kuten tutkimukset osoittivat, voisi luonnossa käyminen kuitenkin olla avain vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Arjen kiireisyys töiden ja lasten harrastusten parissa sekä lisääntynyt ruutuaika voivat aiheuttaa ajallisia haasteita yhdessä luonnossa liikkumiselle. Kuitenkin jo pienikin pyrähdys lähimetsässä tai lähipuistossa voi edistää niin kehon kuin mielen hyvinvointia! Kynnys luonnossa käymiselle tulisi olla matala, eikä vaatia koko päivän luontoretkiä kauas kotoa.

Lapsiperheiden luonnossa liikkuminen voi siis edistää perheiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tarjota yhdessä tekemisen riemua melko lähelläkin kotia. Ruska-ajan väriloisto alkaa olla lopuillaan, mutta pian päästään nauttimaan (toivottavasti) lumisista luontomaisemista. Missä sinun lähin luontoympäristösi sijaitsee? Milloin viimeksi olet käynyt siellä? Kannustan sinua lähtemään tuohon paikkaan yhdessä perheesi kanssa eväsretkelle, kävelylle, pyöräilemään tai vaikka hetkeksi mättäälle istumaan ja luontomaisemia ihailemaan!

P.S. Tutkimuksemme jatkuvat ja olemme tällä hetkellä tutkimassa DAGIS-tutkimuksen aineistoa hyödyntäen, onko perheen luonnossa liikkuminen yhteydessä lapsen elintapoihin. Lisäksi olemme kiinnostuneita sitä, millaiset perheet luonnossa oikeastaan liikkuvat. Pysy siis kuulolla!

Juuli-Mari Kokkonen, TtM, toimintaterapeutti

Lähteet:

Chawla, L. 2015. Benefits of nature contact for children. J. Plan. Lit., 30(4), 433-452. DOI: 10.1177/0885412215595441.

Gustafsson, J., Ojala, A., Hiltunen, P., Engberg, E., Wiklund-Engblom, A., Törnwall, N., Roos, E. & Ray, C. 2021. Parental Mental Well-Being and Frequency of Adult-Child Nature Visits: The Mediating Roles of Parents’ Perceived Barriers. Int. J. Environ. Res. Public Health, 8(13), 6814. https://doi.org/10.3390/ijerph18136814.

Tuunanen, P. 2014. Valtioneuvoston periaatepäätös toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi 13.02.2003. Vilmat toteutuminen 3/2014. Ympäristöministeriö.

Twohig-Bennett, C., Jones, A. 2018. The health benefits of the great outdoors: A systematic review and meta-analysis of greenspace exposure and health outcomes. Environ. Res. 166, 628–637. https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.06.030.