En ny DAGIS-studie har kastat ljus över vilka faktorer som påverkar när dagisbarn i Finland äter. Forskarna undersökte hur barnens inre klocka (kronotyp), socioekonomisk status, föräldrarnas arbetstider och barnets kön påverkade när och hur ofta barnen åt. Vad är krononutrition? Krononutrition handlar om när, hur ofta och hur regelbundet vi äter och om att anpassa … Jatka artikkeliin Tidpunkten för barnens matintag påverkas av deras inre klocka: resultat från DAGIS-studien
What are food environments? Food environments refer to the physical, economic, political and socio-cultural contexts which affect people’s food-related decisions and their nutritional status. It considers factors such as the availability, accessibility or affordability of foods, as well as food marketing. We are surrounded by different food environments which have an impact on the foods … Jatka artikkeliin How are different food environments associated with schoolchildren’s food consumption?
Monivuotisessa DAGIS- hankkeessa on tutkittu varhaiskasvatusikäisten lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia (elintapoja, stressiä ja oppimista). Keskeisenä tavoitteena on ollut päiväkoti-ikäisten lasten liikkumiseen, digitaalisessa ympäristössä vietettyyn aikaan, ravitsemukseen ja stressinsäätelyyn liittyvän ymmärryksen lisääminen. Tutkimus on jatkunut seurannalla lasten ollessa alakoulun kolmannella, neljännellä, viidennellä ja kuudennella luokalla. Seurannan tarkoituksena on selvittää, millä tavalla lapseen ja ympäristöön kytkeytyvät tekijät ovat … Jatka artikkeliin DAGIS Salo -osatutkimuksessa selvitetään, miten digitaalisessa ympäristössä vietetty aika vaikuttaa lasten oppimiseen ja stressistä palautumiseen
What is chronotype? Chronotype refers to the individual’s natural daily rhythm of when they wake up and go to sleep, and when their performance levels peak during the day. We often associate unfavourable sleep habits, like staying up late and having trouble waking up, with teenagers. This is because adolescents and young adults naturally shift … Jatka artikkeliin How do sleep habits and chronotype relate to the diet of preschoolers
DAGIS-hankkeen 10-vuotispäivää juhlistettiin 26.1.2024 pidetyllä seminaarilla. Folkhälsanin tutkimuskeskuksen Anna-Elina Lehesjoki ylpeänä onnitteli esiteini-ikäiseksi kasvanutta DAGIS-tutkimusta. DAGIS-hanke alkoi ajatuksesta, että jos todella halutaan vaikuttaa ihmisten elintapoihin, on vaikuttaminen tärkeää aloittaa jo ennen kouluikää. Tavoitteeksi tulikin kehittää laajempi ja kestävämpi projekti, ja siihen tarvittiin tieteidenvälisyyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi Eva Roos (Folkhälsan) ryhtyi yhteistyöhön Maijaliisa Erkkolan (Helsingin yliopisto) ja … Jatka artikkeliin DAGIS 10-vuotisjuhlaseminaari
Tänä vuonna vietetään pyöreitä! DAGIS-tutkimus täyttää 10 vuotta, ja sen kunniaksi tutkimuksessa siirrytään seuraavaan vaiheeseen! Tässä blogitekstissä kerromme, mitä kaikkea jännittävää DAGIS-hankkeessa tapahtuu lähiaikoina. DAGIS Next tutkii astmaa, allergioita ja ruoankäytön vuorokausirytmiä DAGIS Next pyörähtää käyntiin keväällä 2023. Tutkimuksessa pyritään tavoittamaan mahdollisimman suuri osa niistä 864 tutkittavasta, jotka osallistuivat vuosina 2015–2016 DAGIS-kartoitukseen ja antoivat luvan … Jatka artikkeliin DAGIS-tutkimus täyttää 10 vuotta!
Terveydenedistämisinterventioissa pyritään jollakin ohjelmalla tai toimenpiteillä edistämään ihmisten terveyttä esimerkiksi pyrkimällä vaikuttamaan ihmisten elintapoihin. DAGIS-interventiossa pyrittiin edistämään päiväkotilasten terveellisiä elintapoja sekä päiväkodissa että kotona. Koska lasten elintavat ovat hyvin riippuvaisia heitä ympäröivistä aikuisista, pyrimme ensisijaisesti kohdistamaan intervention vanhempiin ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaan, jotta he muokkaisivat lasten elinympäristöjä terveyttä edistäviä elintapoja suosiviksi. Tavoitteena oli vaikuttaa fyysiseen ympäristöön … Jatka artikkeliin Intervention toteutus ei ole itsestään selvää
Kerroimme viime vuonna Myyräpelistä, jonka DAGIS-tutkimuksen ravintotiimi kehitti osana eurooppalaista yhteistyöhanketta. Juuri julkaistusta tutkimuksesta selviää, että Myyräpelin käyttö päiväkodissa osana sen pedagogista toimintaa lisäsi kasvisten ja hedelmien hyväksyttävyyttä 3–6-vuotiailla lapsilla. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 221 lasta 11 päiväkodista Suomesta ja Puolasta. Tutkimuksen alussa vanhemmat täyttivät lomakkeen, jolla selvitettiin yhteensä 25 eri kasviksen tai hedelmän hyväksyttävyyttä. Sen … Jatka artikkeliin Myyräpeli voi lisätä kasvisten ja hedelmien hyväksyttävyyttä 3-6-vuotiailla lapsilla
Ympäristö, joka voi madaltaa verenpainettasi ja sykettäsi sekä lievittää stressiäsi. Ympäristö, joka voi tukea myös lapsesi hyvinvointia ja kehitystä. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Tai ainakin vaikeasti saavutettavalta? Ei suinkaan, sillä kyseessä on luonto. Luonto on Suomessa meitä lähellä. Muun muassa metsä on saavutettavissa keskimäärin 700 metrin päässä kotiovelta. Puolella suomalaisista vain 200 metrin päässä. … Jatka artikkeliin Koko perheen hyvinvointia edistävä ympäristö lähes kivenheiton päässä
Vuoden 1979 lastenlaululla on selvä terveysviesti, jolla voisi ajatella olevan vaikutuksia lasten hammasterveyteen. Samoihin aikoihin oli myös ruotsinkielinen hampaiden harjaamiskampanja, jonka viesti oli ”aldrig hål i en ren tand”. Silloisena esi- ja alakoululaisena viestit jäivät mieleeni. Jäävätkö vastaavat terveysviestit myös muiden ihmisten mieleen? Onko muistamisella vaikutusta käyttäytymiseen pidemmällä ajanjaksolla? Entä kun viestit suunnataan vanhemmille, vanhemmat … Jatka artikkeliin Muistatko laulun ”Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa” ?
DAGIS 