Dagis-tutkimuksen alkuvaiheessa vuosien 2015 ja 2016 aikana selvitettiin kodin ruokasisustusta ja sen yhteyttä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavaliotyyleihin. Tutkimuksen päätulos oli, että niillä lapsilla, joiden kotona oli usein epäterveellisiä ruokia, oli epäterveellisempi ruokavaliotyyli verrattuna lapsiin, joiden kodeissa epäterveellisiä ruokia oli harvemmin.

Kodin ruokasisustuksen yhteyttä ruoankäyttöön on tutkittu ennenkin. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan yleensä otettu huomioon sitä, että kodin ruokasisustus on harvoin pelkästään terveellinen tai epäterveellinen – kotonahan on yleensä erilaisia ruokia, joista osa on terveellisempiä kuin toiset. Niinpä tässä tutkimuksessa selvitettiin samanaikaisesti sekä terveellisen että epäterveellisen ruokasisustuksen merkitystä lapsen ruokavaliotyylille.

Yksi mielenkiintoinen havainto oli, että terveellisten elintarvikkeiden (kasvikset ja hedelmät) saatavuus kotona ei vaikuttanut suojaavan lapsia epäterveellisten elintarvikkeiden (runsaasti sokeria sisältävät elintarvikkeet) vaikutukselta: molempien suuri saatavuus oli yhteydessä epäterveelliseen ruokavaliotyyliin. Niinpä voisi olla viisasta rajoittaa kotiin hankittavien epäterveellisten elintarvikkeiden saatavuutta. Sen sijaan kasviksia ja hedelmiä olisi hyvä olla kotona usein.

On tietenkin selvää, että lapsi syö sitä, mitä vanhemmat ovat kotiin hankkineet. Lapsilla on kuitenkin vaikutusvaltaa vanhempien ostopäätöksiin. On helpompi tarjota sellaista ruokaa, mistä tietää lapsen pitävän. Voi siis olla, että kotiin ostetaan tiettyjä elintarvikkeita, koska lapsi pitää niistä, eikä toisin päin. Lapsilla on myös tapana esittää pyyntöjä ruokakaupassa mukana ollessaan, eikä vanhemmilla ole aina keinoja tai jaksamista vastustaa näitä usein epäterveellisiä ruokatoiveita. Joka keksii, miten lapsi saataisiin pyytämään parsakaalia coco popsien sijaan, ansaitsee Nobelin!

Tutkimuksissa on todettu, että lapselle näkyvä ruokien rajoittaminen – esimerkiksi pöydällä oleva karkkikippo, josta ei saa ottaa – voi johtaa kyseisen ruoan houkuttelevuuden kasvamiseen (ns. kielletty hedelmä). Siksi epäterveellisten ruokien ostamatta jättäminen on hellä rajoituskeino, jossa rajoittaminen ei tule lapselle näkyväksi lainkaan. Rajansa toki hellälläkin rajoittamisella – terveen ruokasuhteen syntymiseksi epäterveellisiäkään ruokia ei kannata kategorisesti olla ostamatta kotiin, vaan kaikesta ruoasta tulee voida nauttia ilolla.

Henna Vepsäläinen
Lempeä ruokasisustaja
Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto