Mitä hyötyä on ravintoaineiden saantilähteiden tarkastelusta?

Päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio –raporttimme uusin luku ”Ravintoaineiden saantilähteet” on nyt julkaistu ja luettavissa nettisivullamme. Mutta mitä hyötyä saantilähteiden tarkastelusta on? Ruokavalion laadun tarkastelun tueksi Ravitsemussuosituksissa on suositukset eri ravintoaineiden saanneille. Suositukseen, kuten esimerkiksi riittävään hiilihydraattien saantiin, voi kuitenkin päästä monella tavalla. Toinen voi saada hiilihydraattinsa pääasiassa täysjyväleivistä ja hedelmistä, toinen taas leipomotuotteista ja makeisista. Esimerkki … Jatka artikkeliin Mitä hyötyä on ravintoaineiden saantilähteiden tarkastelusta?

Ruokailusuositukset varhaiskasvatuksessa – eri maiden erilaiset näkökulmat

Suomessa julkaistiin ensi kerran ruokailusuositukset varhaiskasvatukseen vuonna 2018. Sitä ennen päiväkodin ruokailua oli käsitelty osana lasten ravitsemussuosituksia. Uudet ruokailusuositukset keskittyvät paljon lasten ruokakasvatukseen eli kaikkeen ruokaan liittyvään toimintaan ja mm. ruokailun järjestämistapaan, vaikka ravitsemussuositukset perinteisesti sisältävät suosituksia vain tarjottavasta ruuasta ja ravintoaineiden saannista. Varhaiskasvattajia kehotetaan toimimaan esimerkkinä lapsille ja syömään heidän kanssaan. Samoin ruoan käyttämistä … Jatka artikkeliin Ruokailusuositukset varhaiskasvatuksessa – eri maiden erilaiset näkökulmat

Päiväkodin keittiö näkyvämmäksi lapsille?

Millaisia ovat sinun muistosi päiväkotisi keittäjästä? Oliko keittäjä näkyvä henkilö vai näkikö häntä tuskin koskaan? Muistatko keittäjäsi nimen? Itse en valitettavasti muista mitään päiväkodin keittiöstä, saati siellä työskennelleen henkilön nimeä. Sen verran sentään muistan, että päiväkodissani ruoka valmistettiin itse. Leikkikaverien kanssa sitten yhdessä nuuhkittiin keittiöstä tulvivia tuoksuja ja kasvonilmeillä osoitettiin, oliko tuoksun lähteenä oleva ruoka … Jatka artikkeliin Päiväkodin keittiö näkyvämmäksi lapsille?

Mitä syntyy, kun ravitsemustieteilijät ryhtyvät pelinkehittäjiksi?

DAGIS-tutkimuksen ravintotiimi on ollut viimeisen parin vuoden aikana mukana kansainvälisessä EU-rahoitteisessa hankkeessa, joka pyrkii edistämään lasten ruokakasvatusta. Hanke kokonaisuudessaan kattaa useita ikäryhmiä aina päiväkotilapsista yläkouluikäisiin saakka, mutta Suomen tiimimme on keskittynyt erityisesti päiväkoti-ikäisten ruokakasvatukseen. Tavoitteenamme oli tuottaa mobiilisovellus, jonka avulla voidaan lisätä kasvisten hyväksyttävyyttä, edistää positiivista ruokailuilmapiiriä sekä laajentaa ruokasanastoa. Digilaitteiden (tablettien ja älypuhelinten) käyttö … Jatka artikkeliin Mitä syntyy, kun ravitsemustieteilijät ryhtyvät pelinkehittäjiksi?

Miten herättää lasten kiinnostus ruokaa kohtaan?

Mistä ruoka tulee? Mitä se tekee kehollemme ja maailmalle, jossa elämme? Miksi minä syön, kuten syön? Miksi Suomessa syödään jouluisin kinkkua ja laatikoita? Mitä muualla maailmassa syödään ja miksi? Miten ruokaa pitäisi säilyttää ja käsitellä, jotta sitä voi huoletta nauttia? Miten valmistan punajuurta, käytän keräkaalia, kypsytän porsaan lapaa, käsittelen kokonaisen kalan, paistan fileen tai suikaleet, … Jatka artikkeliin Miten herättää lasten kiinnostus ruokaa kohtaan?

Miten vanhempien onnellisuus heijastuu lasten elintavoissa?

Lapsuus on tärkeää aikaa koko elämänkaaren mittaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, sillä elintavat omaksutaan varhain ja ne säilyvät usein nuoruuteen ja jopa aikuisuuteen saakka. Vanhempien rooli lasten elintapojen omaksumisessa korostuu erityisesti varhaislapsuudessa, kun taas kavereiden, koulun ja muun yhteiskunnan vaikutukset lisääntyvät myöhemmin. Vanhempien asenteiden, roolimallin ja omien elintapojen yhteyttä lasten elintapoihin on tutkittu, mutta vanhempien … Jatka artikkeliin Miten vanhempien onnellisuus heijastuu lasten elintavoissa?

Päiväkodin ruokapöydässä tapahtuu

Onko päiväkotiruoka ravitsevaa? Saadaanko siitä tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus tuoreesta päiväkotiruokaa käsittelevästä DAGIS-artikkelista. Tutkimusaineistossamme oli 557 suomalaisissa päiväkodeissa aamupalansa, lounaansa ja välipalansa syövää 3-6-vuotiasta lasta eli melkoinen päiväkotiruokailun asiantuntijajoukko. Päiväkotihenkilöstö ja vanhemmat merkitsivät tarkasti ylös (siitä suurkiitos), mitä DAGIS-tutkimukseen osallistuneet lapset päivän aikana söivät. Päiväkotiruokailu muodostaa tärkeän ja … Jatka artikkeliin Päiväkodin ruokapöydässä tapahtuu

Muistatko laulun ”Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa” ?

Vuoden 1979 lastenlaululla on selvä terveysviesti, jolla voisi ajatella olevan vaikutuksia lasten hammasterveyteen. Samoihin aikoihin oli myös ruotsinkielinen hampaiden harjaamiskampanja, jonka viesti oli ”aldrig hål i en ren tand”. Silloisena esi- ja alakoululaisena viestit jäivät mieleeni. Jäävätkö vastaavat terveysviestit myös muiden ihmisten mieleen? Onko muistamisella vaikutusta käyttäytymiseen pidemmällä ajanjaksolla? Entä kun viestit suunnataan vanhemmille, vanhemmat … Jatka artikkeliin Muistatko laulun ”Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa” ?

Miltä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio näyttää?

Suomalaisen aikuisväestön ravitsemusta seurataan säännöllisesti osana laajaa väestötutkimusta, ja uusimman FinRavinto 2017 -tutkimuksen perusteella tiedetäänkin, miltä aikuisväestön ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti tällä hetkellä näyttää. Vastaavaa seurantaa lasten ravitsemuksesta ei ole, vaikka tällaiselle seurannalle olisi tarvetta. DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaiheen yhtenä tavoitteena oli kerätä ajankohtaista tietoa 3–6-vuotiaiden lasten ruokavaliosta. Aineistomme koostuu 815 lapsen ruokapäiväkirjasta, joita täytettiin sekä kotona … Jatka artikkeliin Miltä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio näyttää?

Miten sujuu annoskokojen arviointi lasten vanhemmilta ja varhaiskasvattajilta?

Ruoankäyttötiedon kerääminen on haastavaa puuhaa. Perinteisiin ravitsemustieteen tutkimusmenetelmiin eli ruoankäyttöhaastatteluun, ruokapäiväkirjaan ja ruoankäytön frekvenssikyselyyn liittyy kaikkiin omat haasteensa. Osa haasteista johtuu siitä, että annoskokojen arvioiminen on vaikeaa. Täsmällisen annoskoon arvioiminen on välttämätöntä, jotta saadaan oikea kuva tutkittavien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. Annosten punnitsemista pidetään kaikista tarkimpana menetelmänä, mutta menetelmä on kuormittava tutkittavalle. Punnitseminen on aikaa … Jatka artikkeliin Miten sujuu annoskokojen arviointi lasten vanhemmilta ja varhaiskasvattajilta?