Lapsen ruokatottumusten muodostumiseen vaikuttavat lapsen yksilölliset ominaisuudet, mutta myös aikuisten toiminta ruokailutilanteessa. Vanhempien lisäksi suuri osa lapsista syö arkisin monta ateriaa päivässä myös varhaiskasvatuksen henkilökunnan seurassa, joten opettajien ja hoitajien toiminnalla voi olla suurikin merkitys lapsen syömiselle. DAGIS-tutkimuksessa on esimerkiksi aiemmin raportoitu, että varhaiskasvatuksen henkilökunnan positiivinen suhtautuminen ruokaan on yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten syömiseen. Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa (2018) annetaan suosituksia varhaiskasvatuksen henkilökunnan toiminnalle päiväkodin ruokailutilanteissa: henkilökunnan tulisi esimerkiksi rohkaista lapsia kokeilemaan uusia, erityisesti terveyttä edistäviä ruokia sekä auttamaan lasta tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunteitaan.  Lähdin pro gradu -tutkimuksessani selvittämään, millä tavoin henkilökunnan taustatekijät kuten ikä, työskentelyvuosien määrä ja koulutustaso ovat yhteydessä ruokailusuositusten toteuttamiseen. Tutkin myös vaikuttaako päiväkodin ulkopuolinen ohjeistus liittyen ruokailutilanteisiin tähän yhteyteen.

Aineistona toimi vuosina 2015–2016 DAGIS- hankkeen poikkileikkaustutkimuksessa kerätyt päiväkodin henkilökunnan kyselylomakkeiden vastaukset. Selvisi, että henkilökunnan varhaiskasvatukseen liittyvällä koulutuksella oli merkitystä suositusten toteuttamiselle: ne, jotka työskentelevät päiväkodissa ilman varhaiskasvatukseen liittyvää koulutusta, toteuttavat pienemmällä todennäköisyydellä useita ruokailusuosituksia kuin lastentarhanopettajan yliopistollisen koulutuksen saaneet henkilöt. Tämän lisäksi 40–49-vuotiailla vastaajilla oli puolestaan suurempi todennäköisyys useamman suosituksen toteuttamiseen kuin alle 30-vuotiailla. Päiväkodin ulkopuolinen ohjeistus liittyen ruokailutilanteisiin ei vaikuttanut näihin yhteyksiin.

Varhaiskasvatukseen liittyvä koulutus antaa siis eväitä ruokakasvatuksen suositusten mukaiseen toteuttamiseen. Työnantajan järjestämälle ruokakasvatukseen liittyvälle koulutukselle voisi kuitenkin myös olla tarvetta, sillä tämä kaventaisi eroa varhaiskasvatukseen liittyvän koulutuksen saaneiden ja kentällä ilman koulutusta työskentelevien välillä, samoin kuin eri ikäryhmiin kuuluvien henkilöiden välillä. Päiväkodeille annetaan myös ulkopuolista ohjeistusta liittyen ruokakasvatuksen toteuttamiseen, mutta näiden tulosten perusteella on tarpeellista miettiä, onko se tällä hetkellä riittävää. Päiväkodin ja ohjeistuksen antajien tulisi ottaa tarkastelun alle se, millä tavalla ohjeistuksen pystyy siirtämään käytäntöön niin, että se näkyisi myös konkreettisesti päiväkodin ruokailutilanteissa.

Taija Kosonen

Hyvinvoinnista ja ruokakasvatuksesta kiinnostunut varhaiskasvatuksen opettaja

Kuva: Mirja Koivisto/Tarinakuva