Suomessa julkaistiin ensi kerran ruokailusuositukset varhaiskasvatukseen vuonna 2018. Sitä ennen päiväkodin ruokailua oli käsitelty osana lasten ravitsemussuosituksia. Uudet ruokailusuositukset keskittyvät paljon lasten ruokakasvatukseen eli kaikkeen ruokaan liittyvään toimintaan ja mm. ruokailun järjestämistapaan, vaikka ravitsemussuositukset perinteisesti sisältävät suosituksia vain tarjottavasta ruuasta ja ravintoaineiden saannista. Varhaiskasvattajia kehotetaan toimimaan esimerkkinä lapsille ja syömään heidän kanssaan. Samoin ruoan käyttämistä palkintona tai rangaistuksena tai lasten painostamista syömään lautasensa tyhjäksi ei tulisi tapahtua.
Pääpiirteittäin ruokailutilanteiden suositukset ovat saman tyyppiset esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Erojakin kuitenkin löytyy maiden väliltä. Yhdysvaltalaiset ja englantilaiset suositukset sisältävät selkeitä yksittäisiä toimintaohjeita ruokailutilanteisiin. Niissä ei juurikaan jätetä sijaa varhaiskasvattajien omalle harkinnalle tai puhuta kokonaisvaltaisesta ruokakasvatuksesta, joskin niiden hyvänä puolena voi pitää selkeyttä ja helppolukuisuutta. Suomalaissa ja osin ruotsalaisissakin suosituksissa sen sijaan puhutaan aterioiden pedagogisesta roolista osana päiväkodin muuta kasvatustoimintaa ja korostetaan ruokaan liittyvää oppimista. Niissä ravitsemustiede kohtaa kasvatustieteen. Suosituksissa esimerkiksi korostetaan ruokaan ja syömiseen liittyvää iloa, myönteistä suhtautumista ruokailuun, lasten kannustamista ja kehumista sekä lasten omatoimisuuden ja osallisuuden lisäämistä. Suomalaisissa suosituksissa näkyy hyvin, että varhaiskasvattajien pohjakoulutukseen ja ammattitaitoon luotetaan, ja syystäkin!
Reetta Lehto
Eri maiden suosituksiin voit tutustua täältä:
Position of the Academy of Nutrition and Dietetics: Benchmarks for Nutrition in Child Care
Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus
DAGIS 