Lapsen ruokatottumusten muodostumiseen vaikuttavat lapsen yksilölliset ominaisuudet, mutta myös aikuisten toiminta ruokailutilanteessa. Aikuisen toiminnan vaikutuksia lasten ruokatottumusten muodostumiseen on tutkittu jonkin verran, mutta vähemmän huomiota on saanut se, mitkä aikuisen omat tekijät vaikuttavat siihen, miten hän toimii ruokailujen aikana. Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa (2018) annetaan suosituksia varhaiskasvatuksen henkilökunnan toiminnalle päiväkodin ruokailutilanteissa.  Lähdin pro gradu -tutkimuksessani selvittämään, millä tavoin henkilökunnan taustatekijät ovat yhteydessä ruokailusuositusten toteuttamiseen ja miten päiväkodin ulkopuolinen ohjeistus liittyen ruokailutilanteisiin vaikuttaa tähän yhteyteen.

Aineistona toimi vuosina 2015–2016 DAGIS- hankkeen poikkileikkaustutkimuksessa kerätyt päiväkodin henkilökunnan kyselylomakkeet. Selvisi, että sellaiset henkilökunnan jäsenet, jotka työskentelevät päiväkodissa ilman varhaiskasvatukseen liittyvää koulutusta, toteuttavat pienemmällä todennäköisyydellä useita ruokailusuosituksia kuin lastentarhanopettajan yliopistollisen koulutuksen saaneet henkilöt. 40–49-vuotiailla vastaajilla oli puolestaan suurempi todennäköisyys useamman suosituksen toteuttamiseen kuin alle 30-vuotiailla.

Tutkimuksen tulokset tuovat ilmi koulutuksen merkityksen ruokailusuositusten toteutumisessa.  Tutkimuksessa ei korostunut koulutusryhmien väliset erot, mutta se ei tarkoita, että ruokakasvatukseen ei tulisi koulutuksissa kiinnittää ylipäänsä huomiota. Myös työnantajan järjestämälle ruokakasvatukseen liittyvälle koulutukselle voisi olla tarvetta, sillä tämä kaventaisi eroa varhaiskasvatukseen liittyvän koulutuksen saaneiden ja kentällä ilman koulutusta työskentelevien välillä, samoin kuin eri ikäryhmiin kuuluvien henkilöiden välillä.

Taija Kosonen

Pro gradu -tutkielma. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan taustatekijöiden yhteys ruokailusuositusten toteuttamiseen. Helsingin yliopisto, 2020.