DAGIS-hankkeen 10-vuotispäivää juhlistettiin 26.1.2024 pidetyllä seminaarilla.

Folkhälsanin tutkimuskeskuksen Anna-Elina Lehesjoki ylpeänä onnitteli esiteini-ikäiseksi kasvanutta DAGIS-tutkimusta. DAGIS-hanke alkoi ajatuksesta, että jos todella halutaan vaikuttaa ihmisten elintapoihin, on vaikuttaminen tärkeää aloittaa jo ennen kouluikää. Tavoitteeksi tulikin kehittää laajempi ja kestävämpi projekti, ja siihen tarvittiin tieteidenvälisyyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi Eva Roos (Folkhälsan) ryhtyi yhteistyöhön Maijaliisa Erkkolan (Helsingin yliopisto) ja Nina Sajaniemen (Itä-Suomen yliopisto) kanssa, ja perustettiin DAGIS-konsortio – ja loppu onkin historiaa. DAGIS-hankkeessa on tähän mennessä julkaistu 55 tieteellistä julkaisua, ja siitä on valmistunut yhteensä 35 erilaista tutkielmaa, joista 5 väitöskirjaa. DAGIS:ta on vuosien varrella toteutettu lukuisten eri yhteistyökumppanien ja esimerkiksi 19 eri rahoittajan voimin.

DAGIS kartoitus ja DAGIS Next

Henna Vepsäläinen (Helsingin yliopisto) kertoi vuosina 2015–2016 tehdystä DAGIS-poikkileikkaustutkimuksesta (kartoitus), joka toteutettiin intervention suunnittelua silmällä pitäen. Aiheina DAGIS-kartoituksessa olivat muun muassa terveyskäyttäytyminen, kotiympäristö, päiväkotiympäristö, temperamentti, stressi, uni ja sosioekonominen asema. DAGIS-kartoitus on ollut tuottelias peräti 46 julkaisullaan – ja lisää on tulossa.

Reetta Lehto (Folkhälsan) kertoi DAGIS-kartoituksen seurantatutkimuksen, eli DAGIS Nextin, aineistonkeruusta ja suunnitelmista. DAGIS Next seuraa samoja perheitä, jotka osallistuivat kartoitukseen vuonna 2015–2016. Tutkimus alkoi kiinnostuksesta allergioiden ja ravitsemuksen välisiin yhteyksiin, mutta tutkimuksessa selvitetään myös muun muassa lasten kronotyyppiä (luonnollinen vuorokausirytmi), syömisen taitoa, ruoankäyttöä ja yleistä hyvinvointia. Aineistonkeruu toteutui kevään ja syksyn 2023 aikana, ja parhaillaan työn alla on aineiston valmistelu analyysejä varten.

DAGIS interventio ja DAGIS Salo

Carola Ray (Folkhälsan) kertoi DAGIS intervention (2017-2018) toteutuksesta ja tuloksista. Intervention käytännön aktiviteetteja toteutettiin enemmän päiväkotiryhmissä, joiden henkilökunta oli korkeammin koulutettua. Interventio vaikutti sokeristen ruokien ja sokeristen herkkujen saatavuuteen kodeissa, mutta sillä ei ollut vaikutusta energiatasapainoon liittyviin elintapoihin (syöminen, liikkuminen, paikallaanolo ja nukkuminen) tai itsesäätelyyn.

Josefine Björkqvist (Folkhälsan) ja Jonna Kesäläinen (Itä-Suomen yliopisto) kertoivat DAGIS-intervention seurantatutkimuksesta DAGIS Salosta. DAGIS-interventio sai jatkoa 6 vuotta päättymisensä jälkeen, kun DAGIS Salo -tutkimus käynnistyi syksyllä 2023. Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan interventioon osallistuneita perheitä, sekä mahdollisimman moni Salon 3.–6. luokkaa käyvä oppilas huoltajineen. DAGIS Salo selvittää koululaisten elintapoja, hyvinvointia, oppimista ja stressistä palautumista, sekä aiempien ja nykyisten ympäristötekijöiden yhteyttä niihin. Aineiston kerääminen Salon alakouluissa on parhaillaan käynnissä.

Seminaarissa käsiteltiin terveyttä ja hyvinvointia ja niiden tutkimusta myös laajemmin

Seminaarissa esiintyi kaksi mielenkiintoista pääpuhujaa. Liselotte Shäfer-Elinder (Karolinska Institutet, Ruotsi) kertoi perheitä terveellisiin elintapoihin tukevan “Healthy School Start” -ohjelman toteuttamisesta ja levittämisestä Ruotsissa. Kaisa Hartikainen (Tampereen yliopisto) puolestaan puhui aivoterveyden merkityksestä hyvinvoinnille. Hyvä aivoterveys mahdollistaa selviytymisen arjen haasteista, omien kykyjen toteuttamisen ja täyden elämän elämisen. Hyvää aivoterveyttä pyrkii edistämään kansallinen aivoterveysohjelma.

Seminaarissa kuultiin myös lyhyitä puheenvuoroja tulevaisuuden tutkimustarpeista.

Viveca Hagmark (johtaja, Folkhälsans Förbund) nosti esiin sen, miten tehtyjä tutkimuksia voidaan implementoida ja hyödyntää käytännössä. Miten käytämme sitä tietoa, joka meillä on?

Silja Varjonen (toiminnanjohtaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku) totesi, että oikeastaan kaikkea pitäisi tutkia, sillä koululaisten ravitsemustilanteesta etenkään väestötasolla ei tiedetä kovin paljoa. Esimerkiksi millaista lasten ruoankäyttö on arjessa ja miten ruokamurros vaikuttaa lasten ravintoaineiden saantiin?

Ada Sajaniemi (lukiolainen) nosti esiin monia tärkeitä teemoja, joita olisi nuorten näkökulmasta keskeistä tutkia. Ajankohtaista olisi esimerkiksi selvittää sosiaalisen median, nykyisen epävarman maailmantilanteen, sekä erilaisten nuoriin kohdistuvien sosiaalisten paineiden vaikutuksia nuorten terveyteen ja hyvinvointiin.

Leena Koivusilta (dosentti, Turun yliopisto) nosti esiin monipuolisesti kiinnostavia tutkimustarpeita isoäitien ja lääkärien näkökulmasta. Miten esimerkiksi saataisiin tutkimuksiin osallistumaan muutkin kuin korkeammin koulutetut, ja miten tutkittavien mielenkiinto saataisiin herätettyä?

DAGIS-julkaisut löytyvät täältä.