Miten herättää lasten kiinnostus ruokaa kohtaan?

Mistä ruoka tulee? Mitä se tekee kehollemme ja maailmalle, jossa elämme? Miksi minä syön, kuten syön? Miksi Suomessa syödään jouluisin kinkkua ja laatikoita? Mitä muualla maailmassa syödään ja miksi? Miten ruokaa pitäisi säilyttää ja käsitellä, jotta sitä voi huoletta nauttia? Miten valmistan punajuurta, käytän keräkaalia, kypsytän porsaan lapaa, käsittelen kokonaisen kalan, paistan fileen tai suikaleet, … Jatka artikkeliin Miten herättää lasten kiinnostus ruokaa kohtaan?

Päiväkodin ruokapöydässä tapahtuu

Onko päiväkotiruoka ravitsevaa? Saadaanko siitä tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus tuoreesta päiväkotiruokaa käsittelevästä DAGIS-artikkelista. Tutkimusaineistossamme oli 557 suomalaisissa päiväkodeissa aamupalansa, lounaansa ja välipalansa syövää 3-6-vuotiasta lasta eli melkoinen päiväkotiruokailun asiantuntijajoukko. Päiväkotihenkilöstö ja vanhemmat merkitsivät tarkasti ylös (siitä suurkiitos), mitä DAGIS-tutkimukseen osallistuneet lapset päivän aikana söivät. Päiväkotiruokailu muodostaa tärkeän ja … Jatka artikkeliin Päiväkodin ruokapöydässä tapahtuu

Miltä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio näyttää?

Suomalaisen aikuisväestön ravitsemusta seurataan säännöllisesti osana laajaa väestötutkimusta, ja uusimman FinRavinto 2017 -tutkimuksen perusteella tiedetäänkin, miltä aikuisväestön ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti tällä hetkellä näyttää. Vastaavaa seurantaa lasten ravitsemuksesta ei ole, vaikka tällaiselle seurannalle olisi tarvetta. DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaiheen yhtenä tavoitteena oli kerätä ajankohtaista tietoa 3–6-vuotiaiden lasten ruokavaliosta. Aineistomme koostuu 815 lapsen ruokapäiväkirjasta, joita täytettiin sekä kotona … Jatka artikkeliin Miltä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio näyttää?

Miten sujuu annoskokojen arviointi lasten vanhemmilta ja varhaiskasvattajilta?

Ruoankäyttötiedon kerääminen on haastavaa puuhaa. Perinteisiin ravitsemustieteen tutkimusmenetelmiin eli ruoankäyttöhaastatteluun, ruokapäiväkirjaan ja ruoankäytön frekvenssikyselyyn liittyy kaikkiin omat haasteensa. Osa haasteista johtuu siitä, että annoskokojen arvioiminen on vaikeaa. Täsmällisen annoskoon arvioiminen on välttämätöntä, jotta saadaan oikea kuva tutkittavien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. Annosten punnitsemista pidetään kaikista tarkimpana menetelmänä, mutta menetelmä on kuormittava tutkittavalle. Punnitseminen on aikaa … Jatka artikkeliin Miten sujuu annoskokojen arviointi lasten vanhemmilta ja varhaiskasvattajilta?

Mäkiset pihat ja trampoliinit – miltä päiväkodin liikuntasisustus näyttää?

Olin lapsuudessani kahdessa eri päiväkodissa. Näistä toisessa päiväkodissa oli suuri, mutta tasainen piha. Pihalla oli paljon leikkimiseen ja liikkumiseen tarkoitettuja välineitä ja myös tilaa juosta ja puuhata. Toisen päiväkodin piha oli huomattavasti pienempi, mutta pihalla olikin mäki. Tämä mäki innosti peuhaamaan ja puuhamaan sekä keksimään kaikenlaisia ulkoiluleikkejä. Nämä muistot palautuivat mieleeni, kun kirjoitin vastajulkaistua DAGIS-artikkelia. … Jatka artikkeliin Mäkiset pihat ja trampoliinit – miltä päiväkodin liikuntasisustus näyttää?

Roolimallina lapselle – hyvässä ja pahassa

Nykypäivänä puhutaan paljon siitä, millaisia roolimalleja vanhemmat ovat lapsilleen elintapojen suhteen ja, miten tämä vaikuttaa lapseen. Esimerkiksi vanhempien mallin ruutujen käyttämisestä sanotaan vaikuttavan lapsen ruutujen käyttöön esimerkin kautta. Jos vanhemmat koettavat rajoittaa lapsen ruutujen käyttöä, mutta selaavat itse jatkuvasti älypuhelintaan, voi hyvä ajatus jäädä yritykseksi. Vanha sanonta kuuluu: ”älä tee niin kuin minä teen, vaan … Jatka artikkeliin Roolimallina lapselle – hyvässä ja pahassa

Koulun ja vanhempien pitäisi oppia rentoutumaan

Tervehdys Hongkongista! Olen työskennellyt reilun vuoden verran The Education University of Hong Kongissa. Sain tilaisuuden haastatella työkaveriani apulaisprofessori Amanda Wongia iltapäiväteen yhteydessä meitä molempia kiinnostavasta aiheesta –lasten kokemasta stressistä. Toden totta, aihe kiinnostaa maailmanlaajuisesti ja Hongkongissa stressiä käsittelevät lehtiartikkelit ovat arkipäivää. Stressistä on tullut koko yhteiskuntaa läpileikkaava aihe, ja se liittyy niin lasten arkipaivään kuin … Jatka artikkeliin Koulun ja vanhempien pitäisi oppia rentoutumaan

DAGIS-hankkeen ”mustaa laatikkoa” avaamassa

        Terveyden edistämisen tutkimushankkeissa arvioinnin ensisijaisena kiinnostuksen kohteena on usein tutkimuksen vaikuttavuus, eli onko tutkimus tuottanut haluttuja tuloksia. DAGIS-hankkeen tavoitteet ovat koskeneet lasten elintapojen eli terveellisen ravitsemuksen, kohtuullisen ruutuajan ja säännöllisen liikkumisen edistämistä. Hanke osallisti päiväkodin henkilökunnan, vanhemmat ja lapset mukaan toteuttamaan monipuolista toimintaa, joka on sisältänyt niin säännöllisiä rauhoittumishetkiä kuin hassuja … Jatka artikkeliin DAGIS-hankkeen ”mustaa laatikkoa” avaamassa

Makuretkellä Tiikeri Tähtisilmän kanssa

Tutkiminen, kokeileminen, leikkiminen ja aistien käyttö ovat lapsille ominaisia tapoja toimia ja oppia. Ruokamaailmaan tuotuina ne vaalivat ruokailoa ja herättävät uteliaisuuden ruokaa kohtaan. Ne ovat myös Sapere-ruokakasvatusmenetelmän keskeiset kulmakivet. Dagis-ohjelmassa päiväkoteja kannustettiin toteuttamaan ruokakasvatusta Sapere-menetelmän keskeisiä periaatteita noudattaen. Lisäksi DAGIS-ohjelmaa varten kehiteltiin satuhahmo, Tiikeri Tähtisilmä, jonka kanssa lapset taittoivat matkaa uusien makujen maailmaan. Tähtisilmä on … Jatka artikkeliin Makuretkellä Tiikeri Tähtisilmän kanssa

Pelillistä ruokakasvatusta

Monen vuoden ponnistelujen jälkeen DAGIS-projektin kenttävaihe on – ainakin toistaiseksi – ohi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hanke olisi ohi. Tällä hetkellä tutkijat tarkistavat ja analysoivat dataa, jota on valtavat määrät sekä poikkileikkaus- että interventiovaiheesta. Lisäksi DAGIS on jo ehtinyt poikia ainakin yhden spin-offin: Myyräpelin, jonka tavoitteena on opettaa päiväkoti-ikäisille lapsille itsesäätelyn taitoja sekä … Jatka artikkeliin Pelillistä ruokakasvatusta