”Se ihana hiljasuus, ku laskeutu” ”Niin, siin oli jotain lumoavaa”
Tämä toteamus oli yleinen DAGIS-hankkeen sisältöihin liittyvä palaute varhaiskasvatushenkilöstöltä DAGIS-päiväkodeissa. Mistä oikein on kyse? DAGIS-ohjelmassa toteutettiin rauhoittumisharjoituksia lapsiryhmissä säännöllisesti kolme kertaa päivässä. Rauhoittumishetkillä lapset harjoittelivat mielenhallintataitoja kiinnittämällä huomiota hengittämiseen ja keskittyneeseen aistimiseen ja liikkumiseen. Rauhoittumishetkien aluksi ja lopuksi soitettiin pitkään soivaa kelloa, jonka sointia kuunneltiin keskittyneesti. Lapset kuvailivat rauhoittumishetkeä näin:
”Pitää hengittää myös”
”ja kuunnellaan kelloa”
”ja ollaan ihan paikallaan”
”ja kädet sylissä”
”ja hiljaa”
”Siin ei oo mitään ääntäkään”
”Paitsi se halikan ääni”
Rauhoittumishetkien pitäminen tuntui aluksi joistain kasvattajista vieraalta, ja monet epäilivät myös sen toimivuutta vilkkaassa lapsiryhmässä. Hämmästys olikin suuri, kun rauhoittumisen säännöllinen harjoittelu osoittautui toimivaksi ja hyödylliseksi.
”Ku mietti, et ihan vaan sillä kellolla, et sä saat rauhottumaan ne”
”…ihan selkeest ne oikeen laitto silmät kiin ja tuntu, et ne hartiatki tipahti alas.”
Miksi rauhoittumishetkiä päiväkotiin?
”Siinä tuntuu se, et pystyy rauhottumaan eikä koko ajan tarvi hengästyä”
Päiväkodin arki voi olla välillä aika hengästyttävää: vilinää ja vilskettä, iloa, leikkiä ja hälinää. Paljon menemistä ja tulemista, uusia kokemuksia ja uuden oppimista. Varhaiskasvattajat miettivät lasten aloitteista ja tarpeista suunniteltua toimintaa: lasten mielenkiintoa ja motivaatiota uuden oppimiseen vaalitaan ja kaikkia päivittäisiä tilanteita pyritään hyödyntämään pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Lapsen päiväkotipäivä sisältääkin melkoisen määrän touhua ja tapahtumia. Eräs päiväkodin kasvattaja kysyikin osuvasti, olemmeko unohtaneet kokonaan taukojen tärkeyden?
Rauhoittumishetket tuovat päiväkotipäivään kaivattuja taukoja, hetken hiljaisuutta ja mahdollisuuden niin lapsille kuin aikuisillekin rauhoittumiseen kaiken toiminnan keskellä. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että DAGIS-ohjelman kaltaiset, säännöllisesti toteutetut rauhoittumishetket tukevat lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä vahvistamalla tarkkaavuuden, keskittymisen ja tunteiden säätelyn taitoja. Rauhoittumishetkien myönteiset vaikutukset oli huomattu DAGIS-päiväkodeissakin:
”Mä aattelisin ainakin, et tätä itsesäätelytaitoa, koska sillonkin, kun meil oli näit joitakin kiukkutapauksii, ni sit he rupes vähän laskemaa, et ”Aa, en mä nyt räjähdäkään”
”Ennen lounasta se pieni rauhottuminen, et kierrokset alas, et hyvin pieniki asia riittää, jotta sit ruokailu toivon mukaan sujuu vähän mukavammin…koska ei he itte huomaa, et kui kierroksil mennää.”
”Meillä ainakin yks lapsi, kenel on ongelmii, ni sit hän osas ihan itte pyytää, et hän pääsee sinne omaan huoneeseen, tai et pääsee hengittelemään sinne. Ja se oli nimenomaan just se hengittäminen siinä, et otettiin siihen mukaan.”
Pitivätkö lapset rauhoittumishetkistä?
”Se on hauskaa, ja siin saa rauhottuu, ettei oo taas niin villi.”
Lasten kokemukset rauhoittumishetkistä olivat pääasiallisesti myönteisiä, vaikka leikkiminen olisi muutamien mielestä ollut mukavampaa ja hiljaa oleminen ei tuntunut aina ihan helpolta, kun teki mieli laulaa ja puhua ja ”kikattaa kuin Kakkiainen.” Lasten mukaan rauhoittumishetket tuntuivat hyvältä, ”Koska siinä saa rauhoittua” ja ”Kun on niin ihana hiljasta”. Rauhoittuminen tuntui ”ihanalta ja tosi rauhoittavalta” ja sen saattoi tuntea ”vähän joka paikassa”, ”sydämessä” ja ”päässä ainaki”.
Oli myös mukava huomata, että tutkimuksissa todetut rauhoittumishetkien myönteiset vaikutukset kuuluivat lasten puheissa, kun he kuvailivat miten rauhoittumishetket ovat auttaneet heitä säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään.
”Jos vaik hermostuu, ni sit se niin ku rauhottaa. Mua ainaki autto, no silleen, et mä en ala heti raivoo.”
”Mä oon kotona aina, kun mun isosisko kiusaa, ni sit mä hermostun, ja sit mä meen yksin mun omaan huoneeseen ja otan rauhottumisasennon. Ja sen jälkeen mä otan aina mun kissan kainaloon”
Haastattelujen perusteella ei ole ihme, että rauhoittumishetkiä halutaan jatkaa DAGIS-hankkeen päättymisen jälkeenkin päiväkodeissa. Rauhoittumishetket tuntuvat olevan toimiva ja helposti osaksi päiväkodin arkea nivoutuva menetelmä, joka lisää niin lasten kuin vahaiskasvattajienkin hyvinvointia.
Kiitokset haastatteluihin osallistuneille lapsille ja varhaiskasvattajille!
TAINA SAINIO
Kasvatustieteilijä, Mielenhallintataidoista kiinnostunut rauhoittumishetkien harjoittaja