Liikunnan ja unen terveyshyödyt sekä paikallaanolon terveyshaitat ovat vakiinnuttaneet paikkansa niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin tutkijoiden työpöydilläkin. Usein näitä kolmea aihetta käsitellään kuitenkin toisistaan erillään, vaikka on hyvin todennäköistä, että ne ovat toisiinsa yhteydessä. Esimerkiksi voi ajatella, että kun passiivista television katselua tai tabletilla pelaamista rajoitetaan, on enemmän aikaa harrastaa liikuntaa, jolloin uni maittaa paremmin. Sama ketju saattaa toimia myös toisinpäin – Jos ei nuku riittävästi, on väsyneempi liikkumaan ja pysähtyy ehkä herkemmin television tai tabletin ääreen. Mutta mikä on riittävästi ja mikä on liikaa? Voidaanko ylipäänsä sanoa mikä näistä kolmesta on se kuuluisa muna ja mitkä niitä kanoja?

Teema on herättänyt myös laajempaa kiinnostusta, jonka vuoksi kanadalaisjohtoinen tutkimusryhmä kokosi yhteen aiempaa tutkimustietoa liikunnan, unen ja ruutuajan yhteyksistä eri terveysmuuttujiin sekä näiden yhdistelmien yhteyksistä (Tremblay 2017). Tulosten mukaan liikunnalla ja unella on positiivinen yhteys alle kouluikäisten lasten terveyteen, kun puolestaan ruutuajan osalta löytyi viitteitä negatiivisista yhteyksistä. Eri yhdistelmien osalta tietoa on toistaiseksi vähän, mutta on nähtävissä merkkejä, että liikunnan lisääminen ja ruutuajan/paikallaanolon vähentäminen on suotuisasti yhteydessä mm. lasten motoriseen kehitykseen, fyysiseen kuntoon ja kehon koostumukseen. Tavoitteenaan löytää näiden eri käyttäytymisten (liikunta, uni, ruutuaika) välinen tasapaino ja siten tukea alle kouluikäisten lasten kasvua ja kehitystä, tutkijaryhmä laati kirjallisuuskatsauksen pohjalta suosituksen vuorokauteen sisältyvästä käyttäytymisestä (Kuvio 1).

Kuvio 1. Suositus alle kouluikäisille lapsille (mukailtu lähteestä Tremblay 2017).

Suositukset kuulostavat mielestäni ihan kohtuullisilta eivätkä aivan mahdottomilta toteuttaa. Toisaalta, kun katsotaan belgialaisen ToyBox –tutkimuksen tuloksia 4-vuotiailla lapsilla (n=595), vain 6 % lapsista täytti kaikki kolme suositusta (Craemer 2018). Liikuntasuosituksen täytti 11 % lapsista, unisuosituksen 94 %, ja ruutuaikasuosituksen 47 %. Kuinkakohan moni suomalaisista lapsista täyttää suositukset?

Toistaiseksi voimme vain arvailla, sillä vastausta ei tiedä vielä kukaan. Uteliaisuuteni kuitenkin kasvoi sen verran, että aion hyödyntää DAGIS-aineistoa ja selvittää, kuinka moni lapsista täyttää kaikki kolme suositusta, kuinka moni kaksi ja kuinka moni yhden. Lisäksi minua kiinnostaa, onko suositusten täyttymisellä yhteyttä terveysmuuttujiin, kuten painoon. Erityisesti haluan tutkia, nouseeko jokin käyttäytyminen, tai niiden yhdistelmä (ruutuaika ja uni, liikunta ja uni, tai ruutuaika ja liikunta), merkitseväksi. Näitä tuloksia odotellessa, jokainen teistä voi arvioida, miten suositukset täyttyvät teidän perheessä. Minkä käyttäytymisen osalta suositus täyttyy helpommin ja mikä tuottaa enemmän haastetta? Pystyttekö sanomaan, mikä on muna ja mikä kana?

Marja Leppänen                                                                                                                                   Pyhän kolminaisuuden tavoittelija, liikuntatutkija (TtT) ja fysioterapeutti

Lähteet:

Tremblay M et al. Canadian 24-Hour Movement Guidelines for the Early Years (0-4 years): An Integration of Physical Activity, Sedentary Behaviour, and Sleep. BMC Public Health. 2017, 20;17(Suppl 5):874.

Craemer MD et al. Compliance with 24-h Movement Behaviour Guidelines among Belgian Pre-School Children: The ToyBox-Study. Int J Environ Res Public Health 2018, 15, 2171.