Suomalaisen aikuisväestön ravitsemusta seurataan säännöllisesti osana laajaa väestötutkimusta, ja uusimman FinRavinto 2017 -tutkimuksen perusteella tiedetäänkin, miltä aikuisväestön ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti tällä hetkellä näyttää. Vastaavaa seurantaa lasten ravitsemuksesta ei ole, vaikka tällaiselle seurannalle olisi tarvetta. DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaiheen yhtenä tavoitteena oli kerätä ajankohtaista tietoa 3–6-vuotiaiden lasten ruokavaliosta. Aineistomme koostuu 815 lapsen ruokapäiväkirjasta, joita täytettiin sekä kotona että päiväkodissa. Julkaisemme tämän aineiston perusteella kattavan raportin lasten ruoankäytöstä, ravintoaineiden saannista sekä tärkeimpien ravintoaineiden saantilähteistä. Raportin ensimmäinen osa, jossa käsitellään lasten ruoankäyttöä, on nyt valmistunut.

Terveyttä edistävät ruokasuositukset

Ravitsemustieteilijänä minua kiinnostaa, syövätkö lapset ruokasuositusten mukaisesti. Syödään yhdessä -lapsiperheiden ruokasuosituksissa ohjeistetaan, että terveyttä edistävän ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, hedelmiä tai marjoja joka aterialla (vähintään 250 g/pvä). Vilja tulisi valita pääasiassa runsaskuituisena täysjyväviljana. Maitovalmisteet suositellaan valitsemaan rasvattomina tai vähärasvaisina ja leipärasvaksi suositellaan kasvimargariinia, joka sisältää vähintään 60 % rasvaa. Ruokavalion tulisi sisältää kalaa vähintään 2–3 kertaa viikossa, kun taas punaista lihaa tai makkara- ja lihavalmisteita ei tulisi syödä päivittäin.

Syövätkö lapset ruokasuositusten mukaisesti?

DAGIS-tutkimuksessa tuoreet kasvikset kuuluivat lähes jokaisen lapsen ruokavalioon, mutta lisäkekasviksia (esim. keitetyt kasvikset) käytti kirjanpitopäivien aikana vain reilu puolet lapsista. Tuoreita hedelmiä käytti noin 90 % ja marjoja 40 % lapsista. Karkeasti laskettuna (ruokalajitason laskennoissa ei pystytä huomioimaan raaka-aineena olevia kasviksia) kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus jäi lapsilla alle 200 grammaan päivässä.

Ruisleipä oli käyttäjien osuuden mukaan suosituin leipä, mutta määrällisesti eniten kulutettiin sekaleipää. Vaalea vehnäleipä oli vähiten käytetty leipälaatu. Lähes 90 % lapsista söi puuroa, ja se oli määrällisesti suosituin kaikista viljavalmisteista.

Rasvaton maito oli suosituin maito sekä käyttäjämäärältään (käyttäjiä yli 80 % tutkittavista) että käyttömäärältään. Noin kolmasosa lapsista joi kevyt- tai ykkösmaitoa, kun taas rasvaisempien maitojen käyttö oli selvästi harvinaisempaa. Suosituin leipärasva sekä käyttäjien osuuden mukaan (95 % lapsista) että määrällisesti kulutettuna oli yli 60 % rasvaa sisältävä margariini tai rasvalevite. Voin tai kevytlevitteiden käyttö leipärasvana oli melko vähäistä.

Liharuokia kuluttivat lähes kaikki lapset, mutta kalaruoat puuttuivat joka kolmannen lapsen lautaselta. Saattaa olla, että kaikilla kalaruokia ei osunut kirjanpitopäiviin (1–5 päivää), vaikka niitä muuten syötäisiinkin. Kasvispääruokia samoin kuin kasviskeittoja ja -kastikkeita käytti alle kolmannes lapsista.

DAGIS-tulosten perusteella lasten ruokavaliossa on paljon hyvää! Vaikka kasvissuositus ei ihan vielä täyttynytkään, on tilanne kuitenkin parantunut aiemmasta. Maidon ja leipärasvan laatu näyttää keskimäärin olevan kunnossa, ja ruokavaliosta löytyy täysjyväviljan lähteitä. Kalan ja marjojen käyttöä on suositeltavaa lisätä. Ehkä osan liharuoista voisi myös korvata kasvisruoilla?

Ruokavalinnoilla on merkitystä kotona ja päiväkodissa

On itsestään selvää, että kodin ruokavalinnoilla on suuri merkitys lapsen ruokavaliossa, mutta päiväkodissa tarjottavalla ruoalla on vähintään yhtä suuri merkitys. Varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi syö arkena suuren osan (noin 2/3) päivittäisestä ruokamäärästä päiväkodissa. On tärkeää, että päiväkodissa tarjottava ruoka on suositusten mukaista, ihan niin kuin se DAGIS-tutkimuksen päiväkodeissa näyttäisi keskimäärin olevan.

Essi Skaffari

Hyvän päiväkotiruoan ja näyttöön perustuvien ruokasuositusten ystävä

Elintarviketieteiden maisteri, Helsingin yliopisto