Ruoankäyttötiedon kerääminen on haastavaa puuhaa. Perinteisiin ravitsemustieteen tutkimusmenetelmiin eli ruoankäyttöhaastatteluun, ruokapäiväkirjaan ja ruoankäytön frekvenssikyselyyn liittyy kaikkiin omat haasteensa. Osa haasteista johtuu siitä, että annoskokojen arvioiminen on vaikeaa. Täsmällisen annoskoon arvioiminen on välttämätöntä, jotta saadaan oikea kuva tutkittavien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. Annosten punnitsemista pidetään kaikista tarkimpana menetelmänä, mutta menetelmä on kuormittava tutkittavalle. Punnitseminen on aikaa vievää ja vaatii tutkittavalta sitoutumista tehtävään. Annoskokojen arvioiminen kuvista on tutkittavalle huomattavasti helpompaa ja mukavampaa. Samalla se on kuitenkin myös luotettava menetelmä annoskokojen arviointiin.

DAGIS-tutkimuksessa keräsimme ruoankäyttötietoa ruokapäiväkirjojen avulla 3–6-vuotiailta päiväkotilapsilta. Ennen tutkimuksen alkua tutkimusryhmämme kehitti annoskuvakirjan, jossa on edustettuina suomalaislasten ruokavalioon tyypillisesti kuuluvia ruokia ja erilaisia annoskokoja kullekin ruoalle.  Annoskuvakirja tehtiin lasten vanhemmille ja päiväkodin henkilökunnalle lasten ruokamäärien arvioinnin avuksi. Etenkin päiväkodissa henkilökunnalla on ruokailutilanteissa käytettävissään vain rajallisesti aikaa, sillä heidän tehtäviinsä kuuluu ruokailuhetkien valvomisen lisäksi esimerkiksi ruokatarjoilun organisointia sekä ruokakasvatusta.

Väitöskirjani yhdessä osatyössä tarkastelimme, kuinka hyvin annoskuvakirja toimii käytännössä, eli kuinka hyvin lasten vanhemmat ja päiväkodin varhaiskasvattajat osaavat arvioida lasten annoskokoja sen avulla. Samalla ryhmäämme kiinnosti, arvioivatko vanhemmat ja varhaiskasvattajat annoskokoja yhtä tarkasti.

Annoskokojen arviointi toteutettiin niin, että tutkittavat arvioivat todellisten ruoka-annosten koot silmämääräisesti vertaamalla oikeita ruoka-annoksia annoskuvakirjan kuviin. Tutkimuksemme mukaan varhaiskasvattajat ja vanhemmat arvioivat annoskokoja samalla tarkkuudella. Tiettyjen ruokaryhmien arvioinnissa oli jonkin verran yli- tai aliarviointia, mutta erot eivät olleet käytännössä merkittäviä. Osallistujat arvioivat täysin oikein 75 % annoskoista. Tulos osoittaa, että lasten annoskuvakirja on käyttökelpoinen apuväline lasten annoskokojen arviointiin. Saamme siis luotettavan kuvan lasten ruoankäytöstä sekä varhaiskasvattajien että vanhempien arvioidessa lasten annoskokoja.

Kaija Nissinen

Ravitsemuksen opettaja & elämää ja ravitsemustiedettä jatko-opiskeleva annoskokojen asiantuntija

Seinäjoen ammattikorkeakoulu/Helsingin yliopisto

Lasten annoskuvakirja löytyy myös selattavana nettiversiona.