Jos luonnon hyvinvointivaikutukset tiivistäisi yhteen sanaan, voisi L-vitamiini eli luontovitamiini olla sopiva kuvaamaan luonnossa liikkumisen lukuisia hyötyjä. Lapsille luonto toimii leikkipaikkana, joka edistää lapsen kognitiivista kehitystä ja taitoja kuten mielikuvitusta, ongelmanratkaisukykyä ja sosiaalisia taitoja. Luontoympäristöt lisäävät lapsen liikkumista, motoristen taitojen kehitystä ja fyysistä terveyttä. Lisäksi luonnossa niin lapsen kuin aikuisenkin mieli pääsee palautumaan ja elpymään, minkä seurauksena keskittymiskyky, tarkkaavaisuus ja itsesäätelykyky paranevat. Toisin sanoen luonto rauhoittaa väsyneenkin vanhemman mieltä, jolloin hermo ei petä lapsen kanssa yhtä nopeasti. Tätä luontovitamiinia ei saa purkista, mutta onneksi lyhyetkin pyrähdykset lähimetsässä tai viheralueilla tuottavat terveyshyötyjä.

Moni vanhempi kokee, että oma lapsi liikkuu luonnossa vähemmän, kuin itse liikkui samanikäisenä. Tutkimukset viittaavat siihen, että lasten vapaa leikkiminen luonnossa on vähentynyt kaupungistumisen, ohjattujen harrastusten suosion lisääntymisen ja digilaitteiden parissa vietetyn ajan lisääntymisen myötä. Heikkeneekö lasten yhteys luontoon?

On ajankohtaista miettiä lasten luonnossa liikkumisen merkitystä myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Lapsuuden luontokokemukset vahvistavat lapsen luontosuhdetta, mikä on yhteydessä vastuullisuuteen ja asenteisiin luonnonsuojelua ja ilmastokysymyksiä kohtaan myös aikuisuudessa.

Suomen lasten metsäretkipäivää vietetään 23.5.2019. Helsingin yliopiston organisoima päivä kannustaa aikuisia lähtemään yhdessä lasten kanssa ulos yhdessä tutkimaan, oppimaan ja nauttimaan luonnosta. Perheen yhteiseen luontoliikuntaan satsattu aika maksaa itsensä moninkertaisena takaisin – Nyt on siis sopiva ajankohta metsäretkelle!

 

L-vitamiini eli luontovitamiini pähkinänkuoressa

Tärkeä: Lapsen kehitykselle ja koko perheen hyvinvoinnille.

Hyviä lähteitä: Metsät, puistot, vesistöt ja muut viheralueet. Lähiluonto toimii erinomaisesti, kuten myös lukuisat retkeilyalueet ja kansallispuistot ympäri Suomen.

Suositeltu määrä: Jo lyhyemmätkin pyrähdykset viheralueilla tuottavat terveyshyötyjä, mutta säännöllisiä vierailuja metsään suositellaan.

Puutoksen todennäköisyys: Dagis-tutkimukseen osallistuneista vanhemmista 17 % vieraili lapsen kanssa luonnossa/metsässä harvemmin kuin kerran kuussa. Vanhemmista 38 % vieraili 1-3- kertaa kuukaudessa ja 45% viikoittain luonnossa/metsässä lapsen kanssa.

 

Inspiraatiota lasten kanssa retkeilyyn voit hakea seuraavasta kokoamastamme listasta:

Minne mennä? Vinkkejä ja infoa sopivista retkipaikoista ympäri Suomen:

• https://retkipaikka.fi/kohteitakartalla/
• https://luontoonretkiopas.fi/
• https://luontohetkiblogi.blogspot.com/2018/01/luontohetkiblogin-retkikohteet-kartalla.html (erityisesti lapsiperheille!)
• Jouni Laaksonen – Lapsiperheen retkeilyopas (Karttakeskus, 2014, 208 sivua)

Mitä tehdä? Vinkkejä perheiden luontoliikuntaan:

• https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/perheliikunta.html
• https://neuvokasperhe.fi/liikunta/ulkoillaan-ja-seikkaillaan
• https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/perheliikunnan_vinkkikortit.pdf
• Puhelimeen ladattavat sovellukset auttavat tunnistamaan ja nimeämään kasvillisuutta tai esimerkiksi tähtikuvioita yhdessä lapsen kanssa. Tutustu esimerkiksi seuraaviin: PlantSnap, iNaturalist, Skyview.

 

Pauliina Hiltunen, L-vitamiiniin hurahtanut terveystieteilijä (TtM)

P.S. Mikäli olet 2-7-vuotiaan lapsen vanhempi, käythän toukokuun aikana vastaamassa Folkhälsanin ja Suomen Ladun kyselyyn, jolla kartoitetaan lapsiperheiden luonnossa liikkumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä, kuten vanhemman voimavaroja. Linkki kyselyyn: https://www.webropolsurveys.com/S/58F5C9E75CE41D6A.par

 

 

 

LÄHTEET:

Chawla, L. (2015). Benefits of Nature Contact for Children. Journal of Planning Literature, 30(4), 433–452.

Izenstark, E. & Ebata, A.T. 2016. Theorizing family-based nature activities and family functioning: The integration of attention restoration theory with a family routines and rituals perspective. Journal of Family Theory & Review, 8(2), 137-153.

Louv, R. 2016. Vitamin N: The Essential Guide to a Nature-Rich Life. Algonquin Books.

Rosa, C., Profice, C. & Collado, S. 2018. Nature Experiences and Adults’ Self-Reported Proenvironmental Behaviors: The Role of Connectedness to Nature and Childhood Nature Experiences. Front. Psychol. 26(9),1055. doi: 10.3389/fpsyg.2019.00763

Skar, M. & Krogh, E. 2009. Changes in children’s nature-based experiences near home: From spontaneous play to adult-controlled, planned and organised activities. Children’s Geographies, 7(3), 339-354.

Wells, N., Jimenez, F. &  Mårtensson, F. 2018. Children and nature. Teoksessa Bosch, M. & Bird, W (toim.). Nature and public health.  Ensimmäinen painos. Glasgow: Bell & Bain LTD., 167-176.