What are food environments? Food environments refer to the physical, economic, political and socio-cultural contexts which affect people’s food-related decisions and their nutritional status. It considers factors such as the availability, accessibility or affordability of foods, as well as food marketing. We are surrounded by different food environments which have an impact on the foods … Jatka artikkeliin How are different food environments associated with schoolchildren’s food consumption?
Sosioekologisen mallin mukaan yksilön terveyskäyttäytymiseen, kuten liikkumiseen, vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös ympäristötekijät. Alle kouluikäiselle lapselle merkittävimmät toimintaympäristöt ovat koti ja päiväkoti ja siksi on aiheellista tutkia, mitkä tekijät näissä ympäristöissä ovat yhteydessä lasten liikkumiseen. On tunnistettu, että lasten liikkumista tulisi edistää erityisesti jo alle kouluikäisenä, sillä terveyttä edistävät elämäntavat on huomattavasti helpompi omaksua varhaislapsuudessa. … Jatka artikkeliin Kotiympäristöllä on merkittävä rooli pienten lasten liikkumisen edistämisessä – vanhempien jaksaminen ja ajanpuute tulevaisuuden suurimmat uhkakuvat?
Tänä vuonna vietetään pyöreitä! DAGIS-tutkimus täyttää 10 vuotta, ja sen kunniaksi tutkimuksessa siirrytään seuraavaan vaiheeseen! Tässä blogitekstissä kerromme, mitä kaikkea jännittävää DAGIS-hankkeessa tapahtuu lähiaikoina. DAGIS Next tutkii astmaa, allergioita ja ruoankäytön vuorokausirytmiä DAGIS Next pyörähtää käyntiin keväällä 2023. Tutkimuksessa pyritään tavoittamaan mahdollisimman suuri osa niistä 864 tutkittavasta, jotka osallistuivat vuosina 2015–2016 DAGIS-kartoitukseen ja antoivat luvan … Jatka artikkeliin DAGIS-tutkimus täyttää 10 vuotta!
Terveydenedistämisinterventioissa pyritään jollakin ohjelmalla tai toimenpiteillä edistämään ihmisten terveyttä esimerkiksi pyrkimällä vaikuttamaan ihmisten elintapoihin. DAGIS-interventiossa pyrittiin edistämään päiväkotilasten terveellisiä elintapoja sekä päiväkodissa että kotona. Koska lasten elintavat ovat hyvin riippuvaisia heitä ympäröivistä aikuisista, pyrimme ensisijaisesti kohdistamaan intervention vanhempiin ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaan, jotta he muokkaisivat lasten elinympäristöjä terveyttä edistäviä elintapoja suosiviksi. Tavoitteena oli vaikuttaa fyysiseen ympäristöön … Jatka artikkeliin Intervention toteutus ei ole itsestään selvää
Ympäristö, joka voi madaltaa verenpainettasi ja sykettäsi sekä lievittää stressiäsi. Ympäristö, joka voi tukea myös lapsesi hyvinvointia ja kehitystä. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Tai ainakin vaikeasti saavutettavalta? Ei suinkaan, sillä kyseessä on luonto. Luonto on Suomessa meitä lähellä. Muun muassa metsä on saavutettavissa keskimäärin 700 metrin päässä kotiovelta. Puolella suomalaisista vain 200 metrin päässä. … Jatka artikkeliin Koko perheen hyvinvointia edistävä ympäristö lähes kivenheiton päässä
Pienten lasten itsesäätelytaitojen ajankohtaisuutta ovat siivittäneet viime vuosien räjähdysmäisesti lisääntynyt tutkimus, sekä mediassa välittynyt varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön huoli lasten ja nuorten lisääntyneestä levottomuudesta, sekä itsekontrollin ja tunteiden säätelyn heikentymisestä. Mitä on itsesäätely, miten se kehittyy ja minkälaisista osa-alueista se koostuu? Itsesäätely on rakenteeltaan kompleksi ja monitahoinen. Esimerkiksi emotionaalinen itsesäätely voidaan määritellä ihmisen tietoiseksi tai … Jatka artikkeliin Mitä on lapsen itsesäätely ja mitä sen kehittyminen edellyttää?
Lapsuus on tärkeää aikaa koko elämänkaaren mittaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, sillä elintavat omaksutaan varhain ja ne säilyvät usein nuoruuteen ja jopa aikuisuuteen saakka. Vanhempien rooli lasten elintapojen omaksumisessa korostuu erityisesti varhaislapsuudessa, kun taas kavereiden, koulun ja muun yhteiskunnan vaikutukset lisääntyvät myöhemmin. Vanhempien asenteiden, roolimallin ja omien elintapojen yhteyttä lasten elintapoihin on tutkittu, mutta vanhempien … Jatka artikkeliin Miten vanhempien onnellisuus heijastuu lasten elintavoissa?
Vuoden 1979 lastenlaululla on selvä terveysviesti, jolla voisi ajatella olevan vaikutuksia lasten hammasterveyteen. Samoihin aikoihin oli myös ruotsinkielinen hampaiden harjaamiskampanja, jonka viesti oli ”aldrig hål i en ren tand”. Silloisena esi- ja alakoululaisena viestit jäivät mieleeni. Jäävätkö vastaavat terveysviestit myös muiden ihmisten mieleen? Onko muistamisella vaikutusta käyttäytymiseen pidemmällä ajanjaksolla? Entä kun viestit suunnataan vanhemmille, vanhemmat … Jatka artikkeliin Muistatko laulun ”Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa” ?
Jos luonnon hyvinvointivaikutukset tiivistäisi yhteen sanaan, voisi L-vitamiini eli luontovitamiini olla sopiva kuvaamaan luonnossa liikkumisen lukuisia hyötyjä. Lapsille luonto toimii leikkipaikkana, joka edistää lapsen kognitiivista kehitystä ja taitoja kuten mielikuvitusta, ongelmanratkaisukykyä ja sosiaalisia taitoja. Luontoympäristöt lisäävät lapsen liikkumista, motoristen taitojen kehitystä ja fyysistä terveyttä. Lisäksi luonnossa niin lapsen kuin aikuisenkin mieli pääsee palautumaan ja elpymään, … Jatka artikkeliin Luontovitamiinin puutetta?
Ruoankäyttötiedon kerääminen on haastavaa puuhaa. Perinteisiin ravitsemustieteen tutkimusmenetelmiin eli ruoankäyttöhaastatteluun, ruokapäiväkirjaan ja ruoankäytön frekvenssikyselyyn liittyy kaikkiin omat haasteensa. Osa haasteista johtuu siitä, että annoskokojen arvioiminen on vaikeaa. Täsmällisen annoskoon arvioiminen on välttämätöntä, jotta saadaan oikea kuva tutkittavien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. Annosten punnitsemista pidetään kaikista tarkimpana menetelmänä, mutta menetelmä on kuormittava tutkittavalle. Punnitseminen on aikaa … Jatka artikkeliin Miten sujuu annoskokojen arviointi lasten vanhemmilta ja varhaiskasvattajilta?
DAGIS 